Jyviä ja pähkinöitä
Muinaisen Suomen asukkaat hyödynsivät tehokkaasti nykyistä lämpimämmän maan antimia.
Kivikautisen Suomen metsästäjäkeräilijät olivat taitavia käyttämään nykyistä hedelmällisemmän maan kasveja ravintona, kertoo väitöskirjatutkimus.
”Arkeologisilta kaivauksilta löytyy paljon hasselpähkinää ja vesipähkinää. Esimerkiksi vesipähkinä ei kasva Suomessa enää lainkaan”, kertoo Helsingin yliopiston arkeologian tohtorikoulutettava Santeri Vanhanen.
Yli 4 000 vuotta sitten Suomen keskilämpötila oli Vanhasen mukaan pari astetta nykyistä korkeampi.
Ensimmäinen Vanhasen löytämä merkki viljelyskasveista on 5 000 vuoden takaa Ahvenanmaalta, josta Ruotsin puolelta levinneen kuoppakeraamisen kulttuurin jäljiltä löytyi ohranjyviä.