Hammasmätää 15 000 vuoden takaa: Jo metsästäjä-keräilijöillä oli huonot hampaat
Tutkijat eivät aiemmin ole nähneet maanviljelystä edeltävillä ihmisillä näin kehnoja hampaita.
Tutkijat – ja kivikautista ruokavaliota eli niin sanottua paleodieettiä kannattavat maallikot – ovat pitkään uskoneet, että maanviljelyn aloittaminen oli turmioksi suun ja hampaiden terveydelle.
Kun maanviljely alkoi noin 10 000 vuotta sitten, hampaat altistuivat tämän käsityksen mukaan ensi kerran laajassa mitassa tärkkelystä sisältävälle ravinnolle, jota hampaille vahingolliset bakteerit pystyvät hyödyntämään paremmin kuin ”paleoruokavalioon” kuuluvia ravintoaineita.
Lontoon luonnonhistoriallisen museon tutkija Isabelle De Groote kollegoineen kuitenkin osoittaa PNAS-lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan, että jo tuhansia vuosia ennen maanviljelyn aloittamista eläneillä metsästäjä-keräilijöillä esiintyi yleisesti hammasmätää.
Tutkijat analysoivat 13 700–15 000 vuotta sitten eläneiden Taforaltin luolaan Marokossa haudatun 52 aikuisen jäänteitä. Yli puolessa säilyneistä hampaista oli merkkejä karieksesta eli hammasmädästä. Vain kolmella yksilöllä ei ollut lainkaan merkkejä karieksesta.