Meteoriitista löytyneet sokerit saivat tutkijat taas pohtimaan, saiko elämä alkunsa avaruudesta – ja siksi Marsista halutaan hakea kivi

Elämän sikiäminen maapallon ulkopuolella ja leviäminen meteoriittien välityksellä ei ole uusi ajatus.

biologia
Teksti
Lassi Lapintie
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Elämän synty on kosmologian ja biologian kenties suurin arvoitus, johon ei ole saatu varmaa vastausta. Tiedossa on, että elämä todennäköisesti sai alkunsa vain kerran ja elämän puita kasvoi vain yksi.

Kaikki nykyään elävät organismit ovat yhteisen kantamuodon jälkeläisiä. Se tarkoittaa sitä, että ihminenkin on etäistä sukua kaikelle elolliselle, oli kyseessä sitten jäkälä, hiivasieni tai hämähäkki. Mutta mistä kaikki sai alkunsa?

Yleisimmät teoriat esittävät, että varhaisen maapallon olosuhteet loivat kemiallisesti ainutlaatuisen ympäristön, jossa itseään monistavat elämän perusyksiköt muodostuivat kemiallisista yhdisteistä.

Ensimmäisten elämänmuotojen arvellaan perustuneen ribonukleiinihappoon eli rna:han, joka on deoksiribonukleiinihappoa eli dna:ta yksinkertaisempi geneettisen informaation välittäjä.

Viime viikolla japanilaisen tutkijan johtama ryhmä ilmoitti löytäneensä meteoriitista rna:n keskeisiä ainesosia. Kyse oli riboosisokereista, jotka löydön perusteella voivat muodostua kemiallisissa prosesseissa myös avaruudessa.