Luomuruoka ei ole välttämättä tavallista terveellisempää

Luonnonmukaisesti tuotetun ruoan ravintosisältö ei ole sen parempaa kuin muunkaan ruoan, toteaa brittitutkimus.

Luomuvihannesten terveellisyydestä keskustellaan. Svarfvarsin luomutilalla Karjaalla on tänä kesänä kasvatettu monenlaisia kasviksia. Kuva Vesa Moilanen / Lehtikuva

Britannian elintarvikevirastolle tehty lontoolaisen Hygienian ja trooppisen lääketieteen laitoksen (LSHTM) tutkimusraportti julkaistiin The American Journal of Clinical Nutrition -julkaisussa. Tulokset ovat samansuuntaiset kuin muutama vuosi sitten Suomessa tehdyssä Kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa, joka oli otokseltaan suppeampi.

Brittitutkijat kävivät läpi kaikkiaan 162 tutkimusraporttia eli yli 50 000 sivua 50 vuoden ajalta, eivätkä löytäneet olennaisia eroja ravintosisällössä luomuruoan ja tavanomaisin keinoin kasvatetun ruoan välillä.

Kuluttajat näyttävät kuitenkin olevan valmiita maksamaan lisähintaa luomuruoasta sen vuoksi että se edistäisi heidän terveyttään, toteaa tutkimuksen johtaja Alan Dangour. Joissakin aiemmissa raporteissa tällaista näkemystä on tuettu, mutta tulokset eivät ole perustuneet systemaattisiin kirjallisuuden tutkimuksiin, toteavat LSHTM:n tutkijat.

Torjunta-aineet tutkimatta

Brittitutkimuksessa olivat kohteena ravintoarvot, eivät esimerkiksi torjunta-ainejäämät tai niiden merkitys ihmisen terveydelle. Tutkimustuloksista suuttuneet brittiläiset luomutuottajat ovatkin tarttuneet nimenomaan tähän seikkaan ja syyttävät tutkijoita luomuruoan aliarvioinnista.

Suomen luomutuottajien etujärjestö Luomuliitto katsoo, että tulos on jatkoa väittelylle luomun ja muun ruoan paremmuudesta, muttei kovin paljon muuta tilannetta, koska luomuruoan tärkeimmät arvot ovat muualla kuin ravitsevuudessa.

“Luomun arvo on siinä, ettei viljelyssä käytetä keinolannoitteita eikä torjunta-aineita. On parempi, ettei ole mahdollisuuttakaan jäämien syntymiseen”, sanoo Luomuliiton hallituksen puheenjohtaja Antti Kaasalainen.

Helsingin yliopiston kasvinsuojelun dosentti Jussi Tammisolan mielestä jäämien vertailu ei kovin paljon muuttaisi käsitystä terveellisyydestä, koska viljelyssä käytetyt lisäaineet on tarkasti testattu ja jäämät säädelty.

Sen sijaan kasvien itsensä tuottamia lisäaineita ei testata eikä hyväksytä missään – niistä on haitallisia suunnilleen yhtä suuri osa kuin ihmisen käyttämistäkin aineista.

“Luomukasvi pyrkii suojaamaan itseään vihollisiaan vastaan – ja ihminen kasvin syöjänä on sen vihollinen.”

Luomutuotannon kriitikkona ja geenimuuntelun äänekkäänä kannattajana tunnettua Tammisolaa eivät yllätä sen paremmin brittien tulokset kuin niihin suhtautuminenkaan.

“Tällä alalla on julkaistu runsain joukoin surkeita tutkimuksia, joita on vielä tulkittu ja käytetty törkeästi väärin kaupallisten etujen ajamiseksi, mutta nyt asialla on erittäin luotettava tutkimuslaitos”, hän sanoo.

Geenitekniikassa ratkaisu?

Brittitutkijat ovat saaneet vihaisia sähköposteja ja uhkauksiakin tulostensa julkaisemisen jälkeen. Tammisolan mukaan suhtautuminen Suomessa oli samansuuntaista, kun Kansanterveyslaitoksen samantapaiset tulokset julkaistiin. Tutkijoita syytettiin siitä, että he “eivät osaa tiedettä”, tai tulkitsevat tuloksia väärin.

Tammisolan mielestä osa tieteenteosta varsinkin kemiassa, kasvifysiologiassa ja muissa biotieteissä on käytännössä kielletty uskomusten ja asenteiden takia.

Esimerkiksi mansikkahome olisi hänen mielestään voitu jo vuosikymmen sitten poistaa geenitekniikalla, mutta kukaan ei uskalla sitä tehdä, vaan tilalle etsitään “biologisia” torjuntakeinoja valjastamalla mehiläiset kuljettamaan mikrobeja mansikankukkiin – ja samalla hunajaan.