”Lähteessä on aina nähty ihmisten luita” – vetinen hauta paljasti suomalaisten ja saamelaisten perimän

Rautakauden aikaisten luiden dna-tutkimus paljasti suomalaisissa ja saamelaisissa virtaavan Siperian veren.

arkeologia
Teksti
Lassi Lapintie

Levänluhdan vesikalmisto on suomalaisen arkeologian kiehtovimpia kohteita. Isossakyrössä sijaitsevan lähteen muodostamaan lampeen on rautakaudella vuosina 300–800 haudattu lähemmäs sata vainajaa.

Lähdettä tutkitaan aktiivisesti, ja tiistaina julkaistiin ensimmäinen geneettinen tutkimus lähteestä löytyneiden luiden perimästä.

Rautakauden aikaisten suomalaisten perimää verrattiin Kuolan niemimaalta löytyneisiin vieläkin muinaisempiin ihmisjäännöksiin 3 500 vuoden takaa.

Lisäksi perimää vertailtiin muutaman vuosisadan takaisiin saamelaisjäännöksiin niemimaan alueelta. Tutkijat katsovat muinaisluiden osoittavan, että sekä saamelaisissa että suomalaisissa virtaa samaa siperialaista verta.

“Moderneja suomalaisia ja saamelaisia on tutkittu paljon geneettisin menetelmin”, kertoo Päivi Onkamo Helsingin ja Turun yliopistoista.