Laajat kenttäkokeet vahvistivat: Neonikotinoidit nitistävät mehiläisiä

Vaikutukset ovat erilaisia eri lajeille eri paikoissa, tutkijat totesivat.

mehiläiset
Teksti
Kirsi Heikkinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Jo pitkään on arveltu, että kasvinsuojeluaineissa käytetyt neonikotinoidit  ovat haitallisia pölyttäjille. Miten ja millaista tuhoa ne mahdollisesti aiheuttavat, on kuitenkin tuottanut tutkimuksissa ristiriitaisia tuloksia.

Nyt asiaa selvitettiin kahdessa tähän asti laajimmassa kenttäkokeessa Euroopassa ja Kanadassa, raportoi Science-l21ehti.

Tutkija Ben Woodcock Ekologian ja hydrologian keskuksesta Oxfordshirestä kollegoineen keräsi tietoa rapsiviljelmiltä Saksasta, Unkarista ja Isosta-Britanniasta.

Koealueita oli yhteensä 33. Osa käsiteltiin tiametoksaamia ja osa klotinidiiniä sisältävillä suojeluaineilla, osa jätettiin ilman.

Sitten tutkittiin, miten käsittelyjen ero näkyi kolmessa pelloilla pörräävässä mesipistiäiskannassa: tarhamehiläisessä, kontukimalaisessa  ja rusomuurarimehiläisessä.

Osoittautui, että haitat ilmenivät eri tavoin paikoissa ja lajeissa.

Klotinidiini esimerkiksi heikensi tarhamehiläisten selviytymistä talvesta Isossa-Britanniassa ja Unkarissa muttei Saksassa. Kaikissa maissa neonikotinoidille altistuneet kimalaiset tuottivat vähemmän kuningattaria, rusomuurarimehiläiset taas vähemmän munia, tulokset kertovat.

Vaihtelua saattaa selittää esimerkiksi laveampi kirjo muita kasveja, joista pölyttäjät noukkivat ravintoaan, tutkijat pohtivat tiedotteessa.

”Pitää selvittää, olisiko kukkivien kasvien avulla mahdollista lievittää neonikotinoidien haittavaikutuksia”, Woodcock sanoo.

 

Toisessa tutkimuksessa tohtorikoulutettava Nadejda Tsvetkov Yorkin yliopistosta Torontosta kollegoineen tarkkaili klotinidiinillä käsiteltyjen maissipeltojen liepeillä eläviä mehiläisiä Kanadassa.

Tutkijat havaitsivat, että neonikotinoidia päätyi myös peltojen ulkopuolelle: sitä löytyi sellaisestakin mehiläisten kantamasta siitepölystä, mikä ei ollut peräisin viljelykasveista.

Tsvetskov työtovereineen jäljitti kemikaalin vaikutuksia muun muassa varustamalla työläismehiläisiä pienellä radiolähettimellä, ja antamalla niille klotinidiinilla ryyditettyä siitepölyä.

Sitten työläiset päästettiin yhdyskuntiin, jotka eivät olleet altistuneet neonikotinoideille.

Kävi ilmi, että nämä työläiset kuolivat varhemmin kuin muut – ja niiden yhdyskunnat menettivät kuningattarensa muita todennäköisemmin.

”Tulos vihjaa, että neonikotinoidialtistus voi selittää mehiläisyhdyskuntien romahtamishäiriötä”, professori Jeremy Kerr Ottawan yliopistosta toteaa Sciencen näkökulma-artikkelissa.

Neonikotinoidit kiellettiin EU:ssa vuonna 2013. Suomessa on saatu  poikkeuslupa öljykasvien peittausaineille.