Kukaan ei tiedä, kuinka moni suomalaislapsi on jo sairastanut koronaviruksen – lapsille lieväoireinen tauti jää huomaamatta
Koronavirusrajoitusten vuoksi lasten muut tartuntataudit ovat vähentyneet rajusti. Lääkäri muistuttaa kotona sairastamisen riskeistä.
Koronaviruksen aiheuttama covid-19-tauti on vaarallisin erityisesti vanhoille ikäpolville.
Lapset ja nuoret näyttävät sen sijaan olevan enimmäkseen turvassa. Maailmalta kertyneen tutkimustiedon mukaan alaikäiset edustavat vain paria prosenttia kaikista todetuista tartunnoista.
Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että viruksen olisi vaikeampi tarttua lapseen kuin aikuiseen. Virustartunnan oireet voivat vain olla lapsissa niin lieviä, että vain ani harva päätyy testattavaksi.
Myöskään Suomessa taudin todellista levinneisyyyttä lasten parissa ei tiedä kukaan, kertoo lastentautien erikoislääkäri Erik Qvist lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätistä.
”Lapsia ei ole juuri testattu, Suomessa ei käytännössä ollenkaan. Eli me ei aidosti tiedetä, miten suuri joukko lapsia on sairastanut sitä.”
Helmikuussa Kiinasta julkaistu aineisto paljasti, että yli 44 000 tunnistetusta potilaasta 10–19-vuotiaita ja alle kymmenvuotiaita oli kumpaakin vain prosentti, eli yhteensä alle tuhat henkilöä.
Vastaavia tuloksia julkaistiin huhtikuun alussa Espanjasta, joka on yksi pahiten koronaviruksesta kärsineistä maista Euroopassa. Madridissa oli maaliskuun puoleenväliin mennessä tunnistettu yhteensä vajaat 4 700 tartuntaa. Niistä vain 41 eli alle prosentti todettiin alle 18-vuotiailla.
Kahden ensimmäisen epidemiaviikon aikana Madridissa tehtiin koronavirustestejä 365:lle lapselle, eli tauti todettiin hieman yli kymmenesosalla testatuista. Testattujen mediaani-ikä oli 3 vuotta ja tartunnan saaneiden 1 vuotta.
Vaikka näiden lukujen valossa lapsen koronatartunta näyttää erittäin epätodennäköiseltä, harvoilla epäonnekkailla tartunta voi silti johtaa vakavaan tautiin.
Madridin alueella tartunnan saaneista lapsista yli puolet tarvitsi sairaalahoitoa. Heistä neljä joutui teho-osastolle ja tarvitsi myös koneellista hengitysapua. Yksikään ei kuitenkaan kuollut.
Tutkijoiden mukaan sairaalahoitoon päätyneiden suurta prosenttiosuutta selittää se, että erityisesti epidemian alussa viruksen testaaminen oli hyvin rajattua.
Tilanne on vastaava myös Suomessa. Virustesteihin päätyy vain hyvin valikoitu joukko lapsista.
”Alun perin on lähdetty testaamaan vain ne, jotka ovat huonokuntoisia ja päätyvät jonkun kynnyksen yli sairaalaan, ja näissä ei ole ollut lapsia juuri ollenkaan”, Erik Qvist sanoo.
Qvist ei kuitenkaan arvostele suomalaista testauskäytäntöä, sillä lieväoireista koronavirustartuntaa ei ole välttämätöntä testeissä sellaiseksi vahvistaa.
”Jos lapset ovat lieväoireisia ja hyväkuntoisia, onko sillä niin merkitystä, onko heillä koronavirus vai joku muu? Tautiin kun ei ole hoitoa sinänsä olemassa, voidaan ajatella, että sillä ei ole niinkään väliä.”
Tartuntavaara on kuitenkin Qvistin mukaan hyvä syy pitää etäisyyttä esimerkiksi lastenlasten ja isovanhempien välillä. Vaikka virus ei olekaan vaaraksi lapselle, se voi olla tappava levitesssään lapselta vanhaan ihmiseen.
Lasten ja nuorten osuus pandemian kuolonuhreista on niin ikään pieni. Suomessa kuolleiden joukossa ei huhtikuun alussa ollut yhtäkään alle 40-vuotiasta.
Kokonaan lapsiuhreilta ei kuitenkaan ole vältytty. Yhdysvalloissa koronaan on menehtynyt muun muassa kuusiviikkoinen lapsi.
Pandemian pitkittyessä lasten ja nuorten kuolemilta ei välttämättä säästytä Suomessakaan.
”Tietysti mitä tavallisemmaksi tauti tulee, joukossa tulee olemaan uhreja kaikista ikäluokista, se on ihan selvä”, Qvist sanoo.
Hänen mukaansa maailmalta kantautuvista uutisista ei kuitenkaan aina tiedetä sitä, onko taustalla ollut jotain muuta sairautta, joka olisi heikentänyt lapsen immuunijärjestelmää.
”Raportit eivät ole niin tarkkoja siitä, mitä perussairauksia lapsilla on kenties ollut. Ne eivät välttämättä kuitenkaan ole olleet perusterveitä lapsia.”
Nykytietämyksen valossa pienten lasten vanhemmilla ei näytä olevan syytä pelätä koronavirusta enempää kuin muita lasten tartuntatauteja.
Sen sijaan Qvistiä huolestuttaa se, että koulujen sulkemisten ja kotiin jäämisen vuoksi tauteja jäädään ehkä liiaksikin sairastamaan kotiin.
”Suurin pelko alusta lähtien on ollut se, että ihmiset jäävät liian pitkäksi aikaa kotiin tilanteessa, jossa (lapsi) pitäisi aidosti tuoda hoitoon.”
Koronaviruksen ohella liikenteessä on monia muita talvikauden tauteja, ja esimerkiksi influenssan kohdalla pienet lapset ovat riskiryhmää, toisin kuin koronaviruksen kohdalla.
Koronaviruksen aiheuttamat rajoitukset ovat kuitenkin kääntäneet myös muiden tartuntatautien määriä dramaattiseen laskuun.