Kuka kesytti suden?

Koira, Canis lupus familiaris, on eläintieteellisesti katsottuna edelleen samaa lajia kuin susi. Tiedetään, että joskus kymmeniä tuhansia vuosia sitten joukko ihmisyhteisöjen lähellä eläviä harmaasusia vähitellen kesyyntyi koiraksi.

Mahdollisesti ensimmäinen askel oli sekä ihmisiä että alkukoiria hyödyttävä rinnakkaiselo, joka alkoi, kun jälkimmäiset siirtyivät elämään ihmisasutusten läheisyyteen. Mutta missä ja milloin?

Aiemmat dna-analyysit ovat viitanneet useimmin joko Lähi-itään tai Itä-Aasiaan. Turun yliopiston tutkijatohtorin Olaf Thalmannin johtama kansainvälinen tutkijaryhmä esittää kuitenkin Science-lehdessä julkaistussa artikkelissaan, että koira olisikin kesytetty Euroopassa.

Lehden toimittaja Elizabeth Pennisin uutisanalyysi muistuttaa, että osa tutkijoista on edelleen sillä kannalla, että koira on kotoisin Aasiasta.

Thalmannin ryhmä analysoi dna:ta fossiilien jäänteistä, kuten luista ja hampaiden juurista.

Tutkimusaineistoon kuului materiaalia koirien jäänteiksi oletetuista fossiileista Euroopan, Aasian ja Amerikan alueelta. Vanhimmat näytteistä olivat jopa 36 000 vuotta vanhoja.

Vertailemalla fossiilijäänteiden mitokondrioiden dna:ta laajaan joukkoon nykyajan susien ja koirien dna:ta tutkijat vetivät johtopäätöksen, että kaikki nykykoirat ovat läheisintä sukua muinaisille eurooppalaisille susille tai koirille.

Kävi myös ilmi, että yksikään nykyinen susikanta ei ole yhtä läheistä sukua nykykoirille kuin muinaiset eläimet, joiden näytteitä tutkittiin. Tämä viittaa siihen, että se eurooppalainen susikanta, joka alun perin synnytti nykykoirat, on kuollut sukupuuttoon.

Geneettistä dataa analysoimalla tutkijat pystyivät määrittelemään ajan, jolloin koirien kesyyntyminen on saattanut alkaa.

”Pystyimme rajaamaan ajanjakson ja arvioimme, että koirien kesyyntyminen alkoi noin 18 800–32 100 vuotta sitten”, Thalmann kertoo Turun yliopiston nettisivuilla.

”Ajanjakso viittaa siihen, että koirien kesyyntymisen aloittivat metsästäjä-keräilijät ennen viimeisen jääkauden huippua. He ovat ilmeisesti oppineet arvostamaan niitä etuja, joita suurien ja vaarallisten lihansyöjien kesyttäminen tarjosi, ja he käyttivät koiria metsästämisessä, tavaroiden kuljettamisessa ja suojeluapuna”, Thalmann pohtii.

Koirien geenien tutkimusryhmää johtava Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi pitää uutta tutkimusnäyttöä koiran eurooppalaisen alkuperän puolesta puutteellisena.

Lohen mukaan uuden tutkimuksen keskeinen ongelma on näytteiden puuttuminen kokonaan Itä-Aasiasta. Lukuiset aiemmat tutkimukset ovat paikantaneet koirien alkuperän Aasiaan käyttäen vastaavia koko mitokondrioiden dna-analyysejä kuin nyt, sekä lisäksi muita analyysejä kuten Y-kromosomin tarkastelua.

Lohen mielestä näytteiden puuttuminen Itä-Aasiasta on valitettavaa. ”Se vie pohjaa väitteeltä eurooppalaisesta alkuperästä. Ongelma on vastaava kuin jos tutkittaisiin ihmisen alkuperää ilman afrikkalaisia näytteitä.”

Lohen mielestä nykytiedoilla ei voi sulkea pois sitäkään vaihtoehtoa, että koira olisi kesytetty eri paikoissa ­useampaan kertaan. Tähän mennessä kerätyt ja analysoidut näytteet tukevat pääosin näkemystä, että nyt elävien koirien esi-isät ovat peräisin Aasiasta. ”On mahdollista, että kiinalaiset keksivät ruudin ohessa myös koiran.”