Kiina kloonasi ensimmäiset apinat – Pelko ihmisklooneista heräsi taas
Kädellinen eläin kloonattiin ensimmäistä kertaa samalla tavalla kuin Dolly-lammas vuonna 1996.
Ihmisen kloonaus uhkaa jälleen nousta päivänpolttavaksi kysymykseksi maailman tiedeyhteisössä. Syynä on kiinalaistutkijoiden läpimurtokoe, jossa onnistuttiin ensimmäistä kertaa kloonaamaan kädellinen eläin samalla menetelmällä kuin Dolly-lammas vuonna 1996.
Kiinalaistutkijat kloonasivat jaavanmakakeja, ja tuloksena syntyivät identtiset pikkuapinat Zhong Zhong ja Hua Hua. Zhong Zhong syntyi kahdeksan viikkoa ja Hua Hua neljä viikkoa ennen tutkimuksen julkistusta.
Ihmisen kloonaus oli kuuma kysymys tutkijapiireissä ja politiikassa Dollyn kloonauksen jälkeen 1990-luvun lopulla. Keskustelu kuitenkin laantui tutkijoiden todetessa, ettei Dolly-menetelmä toiminut kädellisten eläinten kohdalla.
Dolly-menetelmällä on vuosien varrella kloonattu yli 20 nisäkäslajia. Tutkijat ovat onnistuneet kloonaamaan muun muassa sikoja, kissoja ja koiria. Apinoiden ja muiden kädellisten eläinten kohdalla menetelmä on kuitenkin törmännyt ongelmiin, joiden läpi kiinalaiset näyttävät murtautuneen.
Kädellinen eläin on kloonattu aikaisemmin jakamalla jo hedelmöitynyt munasolu kohdussa. Tämä menetelmä jäljittelee identtisten kaksosten muodostumista luonnossa ja voi tuottaa kerralla korkeintaan neljä ”luomukloonia”.
Nyt syntyneet apinat ovat kuitenkin ensimmäisiä keinotekoisesti hedelmöitetyistä munasoluista syntyneitä kädellisten klooneja. Tällä menetelmällä geneettisesti identtisiä klooneja voidaan tuottaa teoriassa rajaton määrä.
Kiinalaistutkijoiden teko herättää huolta, sillä jaavanmakakit kuuluvat samaan kädellisten lahkoon kuin ihmisetkin. Apinoiden onnistunut kloonaus viittaa siihen, että myös elävän ihmislapsen kloonaaminen voisi olla mahdollista, jos sitä tosissaan yritettäisiin.
Ihmiskloonaamisen tutkimus on tähän asti keskittynyt kantasolututkimukseen liittyvään terapeuttiseen kloonaamiseen, jonka tavoitteena on luoda uusia kantasoluja lääketieteellisiin tarkoituksiin.
Kokonaisen ihmiskloonin tuottamiseen ei tiettävästi missään maassa aktiivisesti pyritä, ja joissakin maissa se on erikseen lailla kielletty. Myös kiinalaistutkijat ovat tähdentäneet, ettei ihmisen kloonaaminen ole heidän tavoitteensa.
”Meillä ei ole mitään aikomuksia kloonata ihmisiä, ja yleinen etiikantaju ei mitenkään sallisi moisen tekemistä,” kommentoi apinakloonien johtava tutkija Muming Poo Kiinan valtiolliselle medialle Xinhuanetille.
Kaikki tutkijat eivät pidä Kiinan uutista askeleena lähempänä ihmiskloonausta. BBC:n haastatteleman professori Robin Lovell-Badgen mukaan kiinalaisten käyttämä menetelmä ”on yhä hyvin tehoton ja vaarallinen”.
”Nyt julkaistu tutkimus ei ole askel kohti elävänä syntyvien ihmiskloonien tuottamiseen sopivia metodeja.”
Myös BBC:n haastatteleman Kentin yliopiston professorin Darren Griffinin mukaan menetelmästä saattaa olla hyötyä lääketieteellisessä tutkimuksessa, mutta sen kanssa on oltava varovainen.
”On harkittava vakavasti sitä, miten tällaisia kokeita voidaan toteuttaa eettisesti.”
Apinoiden onnistunut kloonaus saattaa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kädellisiä vaativissa eläinkokeissa voisi jatkossa käyttää geneettisesti yhteneväisiä eläimiä. Siitä saattaisi olla apua esimerkiksi syövän ja Alzheimerin taudin tutkimuksissa.
Tutkijoiden piti kokeilla yhteensä 127 munasolun hedelmöitystä.
Kiinalaistutkijoiden onnistunut kokeilu tuskin johtaa vielä apinatehtaisiin, sillä menetelmä on äärimmäisen tehoton: kahta elävänä syntynyttä eläintä kohden tutkijoiden piti kokeilla yhteensä 127 munasolun hedelmöitystä.
Jos menetelmästä saadaan luotettavampi, on yhteiskunnalla The New York Timesin haastatteleman tutkijan mukaan edessään eettinen pulma siitä, pitäisikö sitä soveltaa ihmisiin ja millä tavalla.
Tutkijoiden mukaan kloonaamisen hyödyt lääketieteessä saattaisivat liittyä esimerkiksi geneetiikasta kumpuavien tautien parantamiseen.
Tieteisfiktiosta tuttu ajatus aikuisen ihmisen kloonaamisesta on tutkijoiden mukaan epärealistinen ja tarpeeton.
”Mielestäni sitä ei pitäisi tavoitella,” kommentoi Columbian yliopiston tutkija Dieter Egli aikuisten ihmisten kloonaamista Timesille. ”En näe siitä olevan merkittävää hyötyä.”
Kiinalaistutkijoiden tulokset raportoitiin tiedejulkaisussa Cell 24. tammikuuta.