Kaksostyttöjen geenien muokkaaminen Kiinassa sekoitti tiedemaailman – Suomalaislääkäri: ”Jokin raja on ylitetty”
"Perimän muokkaaminen vakavien tautien parantamiseksi voisi olla perusteltavissa, kunhan menetelmän turvallisuudesta saadaan lisää tietoa", sanoo dosentti Kirmo Wartiovaara.
Geenitutkimuksessa suurimpana tabuna ihmiskloonauksen ohella on yleisesti pidetty ihmisperimän peukaloimista.
Jos sellaiseen ryhdytään, ihmislaji tekee ominaisuuksiinsa sukupolvelta toiselle periytyviä muutoksia, joiden kaikkia seurauksia ei voida ennustaa.
Nyt tämä raja on ehkä ylitetty. Sunnuntaina 25. marraskuuta maailmalle levisi MIT Technology Review’n ensimmäisenä raportoima jymyuutinen Kiinasta.
Sen mukaan Shenzhenin yliopiston tutkija He Jiankui tiimeineen on Crispr-geenieditoinnilla pyrkinyt muokkaamaan ihmislasten perimää näiden ollessa vielä sikiövaiheessa.
Maanantaina 26. marraskuuta uutistoimisto AP raportoi Jiankuin kertoneen, että kokeilujen seurauksena oli syntynyt elävät kaksostytöt, joiden perimää on muokattu.
Tutkijan mukaan geenimuutoksella kaksosista on pyritty tekemään vastustuskykyisempiä hi-virukselle, joka on immuunikatotauti aidsin aiheuttaja.
Keskiviikkona 27. marraskuuta tutkija esitteli hankettaan julkisuudelle Hongkongissa pidetyssä tilaisuudessa, jossa hän CNN:n mukaan kertoi, että tulossa saattaa olla myös kolmas lapsi.
Kokeisiin osallistuneen naisen kerrotaan olevan raskauden varhaisessa vaiheessa. Lasten olemassaoloa ja kokeen onnistumista ei toistaiseksi ole vahvistettu riippumattomasti, eikä tutkimusta ole vielä vertaisarvioitu.
Jos tutkijan väitteet pitävät paikkansa, tapahtunutta pidetään käänteentekevänä – eikä välttämättä hyvässä mielessä.
Kiinan viranomaiset reagoivat asiaan samalla viikolla julistamalla, että tutkimus rikkoo selvästi lakia. Myös yliopisto on sanoutunut irti tutkijan työstä ja väittää, ettei sen johdolla ollut mitään tietoa tutkijan tekemisistä.
”Geneettisesti editoidun vauvan tapaus rikkoo räikeästi Kiinan lakeja ja säädöksiä. Se on järkyttävää, eikä sitä voida hyväksyä.”
Näin lausui Kiinan tieteestä ja teknologiasta vastaava varaministeri Xu Nanping torstaina valtiollisen uutistoimisto Xinhuan mukaan. Kiinalaisviranomaiset kertovat jäädyttäneensä He Jiankun tutkimushankkeen.
Lain kirjain ihmisperimän peukaloinnin suhteen on Kiinassa tulkinnanvarainen, mikä saattoi antaa kunnianhimoiselle tutkijalle melko vapaat kädet, kirjoittaa The Guardian.
”Pelkäsin, että hänen innokkuutensa työhönsä oli niin suuri, että hän saattaisi edetä nopeammin kuin on viisasta”, arvioi Jiankuin tunteva Stanfordin yliopiston bioeetikko William Hurlbut lehdelle.
”Nyt ovi on avattu, eikä se enää koskaan sulkeudu.”
”Rajaa ei mielestäni ole yksiselitteisesti väärin ylittää.”
Suomalainen perinnöllisyyslääkäri ja Helsingin yliopiston dosentti Kirmo Wartiovaara on samoilla linjoilla Hurlbutin kanssa.
”Mielestäni jokin raja on ylitetty”, Wartiovaara sanoo.
”Toisaalta tätä rajaa ei mielestäni ole yksiselitteisesti väärin ylittää, sillä mikäli se tehdään turvallisesti, hyödyt voivat olla riskejä suuremmat.”
Wartiovaaran mukaan perimän muokkaaminen vakavien tautien parantamiseksi voisi olla perusteltavissa, kunhan menetelmän turvallisuudesta saadaan lisää tietoa.
”[Kiinalaisen] tutkimuksen eettisyyden isoin ongelma on mielestäni se, että se tehtiin salassa ja ilmeisesti ilman institutionaalista hyväksyntää ja valvontaa.”
”Todennäköisesti näin meneteltiin siksi, että tutkimusta ei olisi hyväksytty tehtäväksi. He Jiankui otti suuria riskejä, joiden mahdollisina kärsijöinä ovat muut ihmiset.”
Hi-viruksen torjunta ei Wartiovaaran mukaan ole hyvä perustelu ryhtyä näin radikaaliin tutkimukseen.
”Minun mielestäni ei, ja useimmat muut ovat samaa mieltä. Perheessä esiintyvän hi-viruksen tartunnan estämiseen on olemassa hyviä keinoja.”
Yksi yleinen pelon aihe ihmisen perimän muokkaamisessa on tulevaisuus, jossa erot rikkaiden ja köyhien välillä kirjoitetaan jo geeneihimme sikiövaiheessa.
Tulevaisuuden superrikkaiden pelätään maksavan hurjia summia niin kutsutuista design-vauvoista, joista on geneettisesti muokattu muita älykkäämpiä, komeampia, vahvempia ja terveempiä.
Tieteiskirjallisuuden uhkakuva on vanha, mutta se on noussut jälleen pinnalle huomiota herättäneen Crispr-tekniikan läpimurron vuoksi. Crispr on aiempia geenimuokkauksen työkaluja tarkempi ja edullisempi.
Kiinalaiset tutkijat ovat aiemminkin koetelleet geenitutkimuksen eettisiä rajoja.
Viimeksi huolta herätti uutinen kiinalaisten kloonaamista apinavauvoista, jotka olivat ensimmäisiä kädellisiä eläimiä, jotka oli kloonattu samalla menetelmällä kuin Dolly-lammas aikoinaan.
Koska myös ihminen kuuluu kädellisiin, uutisen pelättiin petaavan tietä tulevaisuuteen, jossa myös ihmisiä ryhdyttäisiin kloonaamaan eri tarkoituksiin.
Kiinalaistutkijat kuitenkin vakuuttivat tuolloin, ettei tämä ole heidän työnsä tavoite.