Käärmeillä uskomattomia ”superkykyjä” – nyt ne halutaan hyödyntää ihmisten kudossiirroissa
Evolutiivinen kehitysbiologia pyrkii kehittämään myös designhampaita eri lajeille.
Miksi olemme ulkoisesti sellaisia kuin olemme?
Niin sanottu evodevotutkimus (evolution and development) eli evolutiivinen kehitysbiologia tarjoaa ratkaisevia vastauksia. Se on eri biologian aloja yhdistävä tutkimussuunta, joka tarkastelee lajinkehityksen ja yksilönkehityksen välisiä suhteita.
Helsingin yliopiston Viikin kampuksella, Biotekniikan instituutissa, on parhaillaan meneillään evodevotutkimusta matelijoiden ja liskojen parissa. Tutkijoilla on käärmehuoneessaan noin 80 havaintomatelijaa ja -liskoa eri puolilta maailmaa. Kullekin lajille on rakennettu mahdollisimman luonnolliset olot, jotka vastaavat lajin tarpeita.
Tutkimusryhmän johtaja Nicolas Di-Poi kertoo, että matelijat ovat monella tapaa parempia tutkittavia kuin hiiri. Sukupolvien erojen seuraaminen ja aivojen tutkimus matelijan alkionkehityksen eri vaiheissa on nopeampaa ja myös ystävällisempää kuin hiirten kanssa.
”Käärmeissä on muutakin mielenkiintoista kuin nahan luominen. Ne voivat esimerkiksi kasvattaa uudelleen ison osan aivoistaan, ja niiden kyky uusia kudostaan on muutenkin aivan eri tasolla kuin nisäkkäillä.”
