Ilmastonmuutos: Suomen pitkä matka Etelämantereelta pohjoiseen
Ilmastonmuutos on nykyään kaikkien huulilla, ja se vaikuttaa lähes asiaan kuin asiaan. Mutta ilmastonmuutos ei ole vain tämän päivän ilmiö, vaan niitä on ollut ennenkin maapallon 4,6 miljardin vuoden pituisen historian aikana.
Ympäristöjärjestöjen Brysseliin tuoma valtava jääkuutio muistutti EU:n päättäjiä hiilipäästöjen pudottamisesta joulukuussa 2008.
Vuoden tiedekirjan palkinnon saaja, Oulun yliopiston maaperägeologian professori Juha Pekka Lunkka on kirjoittanut kiehtovan teoksen Maapallon ilmastohistoria. Kasvihuoneista jääkausiin (Gaudeamus). Palkintolautakunnan mielestä Lunkka antaa hyvän yleiskatsauksen ilmaston historiasta, jota ymmärtävät muutkin kuin asiantuntijat.
Ilmastoa ovat Lunkan mukaan aiemmin muuttaneet maapalloon kohdistuneet ulkoiset pakotteet: maan kiertorata ja aseman muutokset aurinkoon nähden, auringon säteilymäärän vaihtelut sekä mannerlaattojen liikkeet. Näistä tärkeimpänä hän pitää manneralueiden sijaintia ja liikettä sekä niihin liittyvää vuoristojen syntyä.
Suomalaista lukijaa kiinnostanee erityisesti kuvaus maamme sijainnista eri aikoina. Matka on nimittäin ollut hämmentävän pitkä, aina nykyisen Etelämantereen tienoilta nykyiselle pohjoiselle paikalleen. Luultavaa on, että tulevien tietokilpailujen jokerikysymys kuuluu: Milloin Suomi on sijainnut päiväntasaajan alueella?
Niin, ja oikea vastaus on: devonikaudella noin 360 miljoonaa vuotta sitten.
Krokotiilejä asusteli
napa-alueilla
Todellinen kasvihuoneilmasto maapallolla vallitsi Lunkan mukaan liitukaudella eli 65–145 miljoonaa vuotta sitten. Tuolloin ei esimerkiksi ollut lainkaan Pohjois-Atlantin merialuetta. Lisäksi vain kapeat salmet ja matala vesi erottivat Euroopan, Grönlannin ja Pohjois-Amerikan itäosan toisistaan.
Liitukaudella ei ollut jäätiköitä, ja merenpintakin oli yli 200 metriä nykyistä korkeammalla. Fossiiliaineisto osoittaa, että myöhäisliitukaudella sekä pohjoisella että eteläisellä napa-alueella eleli kilpikonnia, krokotiilejä ja dinosauruksia.
Tutkijat ovat laskeneet, että tuolloin maapallon napa-alueilla lämpötila oli keskimäärin 20–40 astetta nykyistä korkeampi, mutta päiväntasaajalla vain muutaman asteen tämänpäiväistä korkeampi.
Liitukauden kasvihuoneilmastosta siirryttiin sitten jääkausiin.
Miljoonan viime vuoden aikana lämpimät vaiheet ovat kestäneet keskimäärin 10000–20000 vuotta ja niitä seuranneet kylmät kaudet noin 90000 vuotta.
Ilmakehän lämpeneminen
muuttaa elinoloja
Ilmastotutkijat ovat lähes yhtä mieltä siitä, että maapallon pintalämpötilat ovat kohonneet noin 0,65 astetta 1900-luvun alusta vuoteen 2005. Erityisen selvää kohoaminen on ollut vuosina 1910–1945 ja vuosina 1979–2005. Samalla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut.
”On arvioitu, että noin 55 prosenttia ihmiskunnan aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä, joita tuotetaan pääosin fossiilisilla polttoaineilla, päätyy lopulta ilmakehään kasvattaen ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta”, Lunkka huomauttaa.
Hänen mukaansa onkin tärkeää vähentää ihmisten tuottamia hiilidioksidipäästöjä, koska ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu ja lämpeneminen muuttavat huomattavasti luontoa ja ihmisten elinoloja.
”Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ennustama 1,8–4 asteen globaali lämpötilan nousu vuoteen 2100 mennessä olisi jo vakava uhka maapallon ympäristölle ja eliöstölle”, Lunkka painottaa.
Maapallon
virstanpylväitä
* 4,6 miljardia vuotta sitten: maapallon synty
* 3,8 miljardia vuotta sitten: ensimmäiset alkeelliset yksisoluiset
* 3,2–3,6 miljardia vuotta sitten: happea tuottavat bakteerit
* 1,6–2,5 miljardia vuotta sitten: jäätiköityminen
* 0,5–1,0 miljardia vuotta sitten: jäätiköityminen
* 440 miljoonaa vuotta sitten: jäätiköityminen
* 420 miljoonaa vuotta sitten: ensimmäiset maaeläimet, ensimmäiset putkilokasvit
* 300 miljoonaa vuotta sitten: jäätiköityminen
* 251 miljoonaa vuotta sitten: paljassiemeniset kasvit
* 200 miljoonaa vuotta sitten: dinosaurukset.
* 65–145 miljoonaa sitten: koppisiemeniset kasvit, linnut, havupuut
* 0,01–34 miljoonaa vuotta sitten: jäätiköityminen
* 0,01–65 miljoonaa vuotta sitten: nisäkkäiden valtakausi
Teksti
Eeva Nikkilä-Kiipula / STT
Kuva
Geert Vanden Wijngaert / AP / Lehtikuva
Keskustelu
Mitä olet tehnyt ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi?
Lisää aiheesta
EU:n ilmastopaketti iski riitasoinnun (SK netti 17.12.2008)
Ilmastonmuutos: ”Suomen ilmastostrategiasta puuttuu usko uusiutuvaan energiaan” (SK netti 2.12.2008)
Metaanin määrä ilmakehässä on kasvanut hälyttävän nopeasti (SK netti 21.11.2008)
Grönlanti ei sulata meitä (SK netti 19.11.2008)
Eija-Riitta Korhola: ”Suomi on energiansäästön hosupelle” (SK netti 17.11.2008)
Hallitus haluaa suomalaisten energiankulutuksen kuriin (SK netti 8.11.2008)
Suomen Kuvaleden Muuttuva ilmasto -sarjan jutut (pdf)
Pasi Hurri: Energiayhtiöt eivät ole kiinnostuneita energiansäästöstä (SK netti 22.9.2008)
YK:n asiantuntija: Lihansyönti kiihdyttää ilmastonmuutosta (SK netti 7.9.2008)
Kupillinen kahvia kuluttaa 140 litraa vettä: millainen vesijalanjälki syntyy sinun | aamiaisestasi? (SK netti 21.8.2008)
WWF innostui sähköautoista (SK netti 4.8.2008)
Jorma Ollilan ilmastoteesit (SK netti 2.5.2008)
Pääministeri Vanhanen: Uusi energiatalous on Suomelle mahdollisuus (SK netti 29.2.2008)
Ilmastonmuutos – yhteinen asiamme (SK netti 30.8.2007)
Hyvästi jää (SK netti 1.11.2007)
Hiilidioksidipäästöt kasvavat ennätysvauhtia (SK netti 1.11.2007)
Nobelin rauhanpalkinto Al Gorelle – lue Goren haastattelu (SK 35/2006)
Halpatarjous ilmastonmuutokseen (SK netti 10.5.2007)
”Siperia sulaa” -juttu (pdf; SK 36/2005)