Ihminen kulkee avaruudessa välineillä, jotka kelpaisivat museoon

Rahtia sen sijaan viedään kiertoradalle moderneilla kuljetusaluksilla.

avaruuslennot
Teksti
Markus Hotakainen

Lokakuun alussa Kansainvälisellä avaruusasemalla oli syytä juhlaan vaikka miehistön tiukka työaikataulu ei kummempia kestejä sallinutkaan. Maapalloa reilun 400 kilometrin korkeudessa kiertävä ISS (International Space Station) on ollut pysyvästi miehitettynä jo 15 vuoden ajan.

Ensimmäinen miehistö asettui taloksi 2. lokakuuta 2000. Sen jälkeen asemalla on käynyt yli 200 astro- ja kosmonauttia kaikkiaan 17 maasta. Pisimmät visiitit ovat olleet yli puolen vuoden mittaisia.

Avaruuslennot ovat siis kehittyneet huimasti ensimmäisistä miehitetyistä pikapiipahduksista avaruuden rajoille tai kiertoradalle. Keväällä 1961 Juri Gagarin nousi ahtaassa Vostok 1 -aluksessa Maata kiertävälle radalle ja palasi yhden kierroksen tehtyään takaisin maanpinnalle.

Elementeistä rakennetulla avaruusasemalla taas on massaa yli 400 tonnia. Sen asuin- ja työmoduuleissa on paineistettua tilaa kolmen suomalaisen keskiverto-omakotitalon verran, lähes tuhat kuutiometriä.

Ruokaa, tarvikkeita ja tutkimuslaitteita kuljetetaan asemalle huippunykyaikaisilla rahtialuksilla, joiden rakentamisesta ja lennättämisestä huolehtivat sekä avaruusjärjestöt että yksityiset yritykset.