Ihminen ilman sormenjälkiä – nopea väestönkasvu tuo uusia mutantteja
Mutaatiot voivat olla ihmiselle eduksi – kuten elimistön kyky pilkkoa maitoa.
Mutantteja olemme kaikki. Jokaisessa ihmisestä löytyy arviolta 150 uutta mutaatiota. Kaiken kaikkiaan mutaatioita on globaalisti noin sata miljardia jokaista sukupolvea kohti.
Genomimme miljoonat geenivariaatiot ovat suuressa määrin seurausta räjähdysmäisestä väestönkasvusta. Kun 10 000 vuotta sitten ihmisiä tallusteli planeetallamme noin viisi miljoonaa, vilisee meitä maapallolla nykyisin seitsemän miljardia.
Aina kun ihmisgenomi on tuplaantunut, on se tarkoittanut noin sataa uutta virhettä genomissa, selvittää Washingtonin yliopiston geenitieteiden professori Joshua Akey Discover-lehdessä. DNA:lla on siis ollut valtavasti mahdollisuuksia kehittää mutaatioita.
Vauhdikas ihmislajin lisääntyminen on Akeyn mukaan ongelmallista, koska evoluutiolla ei ole ollut hänen mukaansa tarpeeksi aikaa karsia vaarallisia geenivariantteja – eli niitä, jotka tekevät meistä alttiimpia sairauksille ja yksinkertaisesti lyhentävät elämäämme.
