Hölynpölyn epidemia

Koronaviruspandemiaan liittyvä väärän tiedon jakaminen on tappanut ihmisiä.

tiede
Teksti
Lassi Lapintie

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Koronaviruksen suuri haaste oli se, että uudesta viruksesta tiedettiin pandemian alussa varsin vähän.

Tätä aukkoa tietämyksessä kiirehtivät täyttämään huhut, salaliittoteoriat ja muunlainen hölynpöly. Tätä ”infodemiaa” on nyt tutkittu tarkastelemalla 87 eri maassa 25 eri kielellä levitettyjä väitteitä.

American Journal of Tropical Medicine and Hygiene -tiedejulkaisussa ilmestyneessä artikkelissa kuvatuista yli 2 200 väitteestä neljä viidesosaa todettiin perättömiksi.

Verkossa leviävät väitteet koskivat muun muassa viruksen leviämistapoja, hoitokeinoja sekä taudin alkuperää.

Levitetyt väitteet jaettiin kolmeen ryhmään: huhuihin, salaliittoteorioihin sekä stigmatisoiviin väitteisiin, joilla leimattiin esimerkiksi aasialaisia ihmisryhmänä taudin levittämisestä.

Tartunnan ehkäisyä koskevaa hölynpölyä olivat esimerkiksi väitteet siitä, että taudin voi ehkäistä valkosipulilla, hopealiuoksella, seesamiöljyllä tai vitamiineilla.

Virusta koskevat salaliittoteoriat olivat monimutkaisempaa misinformaatiota.

Niissä väitetään muun muassa, että koronavirus on laboratoriossa luotu virus, joka vapautettiin maailmalle tahallisesti. Yleisenä takapiruna salaliittoteorioissa on Microsoftin perustaja Bill Gates, joka hyväntekeväisyystyössään on painottanut rokotteiden merkitystä.

”Infodemiat” levisivät tutkimuksen mukaan muun muassa Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Kiinassa ja Intiassa. Harhaluulot ovat jo aiheuttaneet kuolemantapauksia.

Esimerkiksi Intiassa 12 ihmistä – joiden joukossa viisi lasta – sairastui juotuaan myrkyllisistä hulluruohon siemenistä tehtyä viinaa. Verkossa levinnyt video oli väittänyt sen tekevän immuuniksi koronavirustaudille.

Samantyyppisten huhujen seurauksena Iranissa kevään aikana yli 700 ihmistä kuoli ja tuhansia joutui sairaalaan. He olivat juoneet myrkyllistä metanolia koronalääkkeenä.