”Globaali ruokavalio” yksipuolistaa ruokakulttuureja – valtaosa syömästämme ruoasta tulee vain muutamasta kasvista
Suhteemme ruokaan ja kehoomme on visuaalisen maailman myötä vääristynyt, kertoo suomalaistutkija.
4
MIN
Ruokailu on pohjimmiltaan ilon ja nautinnon lähde, mutta miten siitä on tullut niin monimutkaista ja ahdistavaa?
Erilaisten perinneherkkujenkin löytäminen voi olla mahdotonta, mutta teollisesti prosessoidut monikansalliset elintarvikkeet tulevat silmille lähes missä tahansa maailman kaupungissa.
Tämä on seurausta ruokakulttuurien monimuotoisuuden rapistumista ja merkki ”uuden globaalin ruokavalion” ylivoimasta, kertoo toimittaja-kirjailija Bee Wilson uutuuskirjassaan The Way We Eat Now.
Wilson selvittää, että monikansallisten yritysten, tukijärjestelmien ja kauppasopimusten tuotoksena on syntynyt uusi maailmanlaajuinen ruokajärjestelmä. Sen seurauksena viljeltävät lajit ja niiden tarjoama ravinto supistuu.
Ennen maatalous oli monipuolista ja alueellista, nyt suurin osa syödystä ruoasta on valmistettu pienestä joukosta jalostettuja hyötykasveja. Maailmassa on noin 7 000 syötävää viljelykasvia, mutta 95 prosenttia syömästämme ruoasta tulee 30 kasvista – pääasiassa soijasta, riisistä, vehnästä ja maissista.
