EU:n ilmastopaketti iski riitasoinnun
Suomi ja teollisuus kiittelivät EU:n ilmastosopua. Ympäristöjärjestöjen mielestä se on vesitys.
Hiilivoimaan luottava Puola sai myönnytyksiä YK:n ilmastokokouksessa Poznanissa.
Euroopan unionin huippukokous pääsi viime viikolla lopulta Brysselissä sopuun laajasta ilmasto- ja energiapaketista puolentoista vuoden valmistelun jälkeen. Ennakkoon oli arveltu, että Italia tai itäisen Keski-Euroopan uudet jäsenmaat saattaisivat kaataa sen. Lopullisesti paketin sisältö hyväksytään EU-parlamentissa.
Uudet jäsenmaat käyttävät paljon fossiilisia polttoaineita sähköntuotannossaan. Niiden kannatus ostettiin kompromissilla: EU-maiden kaikista päästöoikeuksista otetaan päältä ensin pois 12 prosentin potti, joka jaetaan niiden kesken. Sitten kaikki jäsenmaat jakavat loput 88 prosenttia.
Paketin tavoite on vähentää kasvihuonepäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Vertailuvuosi on 1990.
Uusiutuvan energian osuus sähkön- ja lämmönkulutuksesta on tarkoitus nostaa 20 prosenttiin. Suomi tosin on päättänyt kansallisesti 38 prosentin tavoitteesta.
Loppujen lopuksi ilmastopolitiikan tiukentaminen maksetaan kuluttajien ja yritysten kukkarosta esimerkiksi siten, että sähkön hinta kallistuu.
Myös YK:n ilmastokokous sopi viime viikolla Puolan Poznanissa työohjelmasta ensi vuonna käytäviä neuvotteluja varten. Kööpenhaminassa 2009 on tarkoitus sopia maailman ilmastopolitiikasta vuodesta 2013 alkaen.
Presidentti Barack Obaman hallinto lyö omat tarjouksensa pöytään ensimmäisen kerran keväällä. Yhdysvallat on lupaillut, että se voi liittyä uuteen sopimukseen, jos myös Kiina ja Intia tulevat mukaan.
Greenpeace ja
vihreät pettyivät
EU-parlamentin jäsen Satu Hassi (vihr) on pettynyt sopimukseen. Hänen mukaansa EU:lla meni sisu kaulaan: se antoi liiaksi periksi teollisuuden lobbaukselle.
Myös WWF ja Greenpeace pettyivät Poznanin ja Brysselin neuvotteluihin. Ympäristöjärjestöt kritisoivat Brysselin sopimusta esimerkiksi siitä, että jäsenmaat voivat edelleen vähentää päästökuormaansa tukemalla kasvihuonekaasujen vähentämistä kehitysmaissa.
Pääministeri Matti Vanhanen piti sopimusta Suomen kannalta hyvänä.
Myös teollisuus arvioi pakettia pääosin myönteisesti. Teollisuus saa suuren osan tarvitsemistaan päästöoikeuksista ilmaiseksi myös Kioton sopimuksen päätyttyä vuonna 2012. Esimerkiksi metsäteollisuus saa sopimuksen mukaan ilmaiseksi noin 80 prosenttia päästöoikeustarpeestaan.
Suomi sai läpi myös tavoitteensa, jonka mukaan huutokaupattavat päästöoikeudet pitäisi laskea useamman kuin yhden viitevuoden perusteella.
Teksti
Kustaa Hulkko
Kuva
Alik Keplicz / AP/ Lehtikuva
Keskustelu
Mitä olet tehnyt ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi?
Lisää aiheesta
Ilmastonmuutos: ”Suomen ilmastostrategiasta puuttuu usko uusiutuvaan energiaan” (SK netti 2.12.2008)
Metaanin määrä ilmakehässä on kasvanut hälyttävän nopeasti (SK netti 21.11.2008)
Grönlanti ei sulata meitä (SK netti 19.11.2008)
Eija-Riitta Korhola: ”Suomi on energiansäästön hosupelle” (SK netti 17.11.2008)
Hallitus haluaa suomalaisten energiankulutuksen kuriin (SK netti 8.11.2008)
Suomen Kuvaleden Muuttuva ilmasto -sarjan jutut (pdf)
Pasi Hurri: Energiayhtiöt eivät ole kiinnostuneita energiansäästöstä (SK netti 22.9.2008)
YK:n asiantuntija: Lihansyönti kiihdyttää ilmastonmuutosta (SK netti 7.9.2008)
Kupillinen kahvia kuluttaa 140 litraa vettä: millainen vesijalanjälki syntyy sinun | aamiaisestasi? (SK netti 21.8.2008)
WWF innostui sähköautoista (SK netti 4.8.2008)
Jorma Ollilan ilmastoteesit (SK netti 2.5.2008)
Pääministeri Vanhanen: Uusi energiatalous on Suomelle mahdollisuus (SK netti 29.2.2008)
Ilmastonmuutos – yhteinen asiamme (SK netti 30.8.2007)
Hyvästi jää (SK netti 1.11.2007)
Hiilidioksidipäästöt kasvavat ennätysvauhtia (SK netti 1.11.2007)
Nobelin rauhanpalkinto Al Gorelle – lue Goren haastattelu (SK 35/2006)
Halpatarjous ilmastonmuutokseen (SK netti 10.5.2007)
”Siperia sulaa” -juttu (pdf; SK 36/2005)