Etelämantereesta repesi valtava jäävuori – päälle mahtuisi 11 Tamperetta
Ilmiö ei välttämättä liity ilmastonmuutokseen, tutkijat huomauttavat.
Antarktiksen niemimaasta irtosi valtava jäämöhkäle Weddellinmereen, raportoivat brittiläisen Midas-projektin tutkijat. He ovat seuranneet Larsen C -jäähyllyn murtumista herkeämättä kuukausien ajan.
Nyt Nasan satelliittikuvat vahvistivat, että jäähyllyä leikannut railo yltää koko hyllyn poikki. Lopullinen irtoaminen on tapahtunut joskus maanantain ja keskiviikon välillä.
Tutkijat laskeskelivat etukäteen CryoSat-satelliitin luotauksista jäävuoren pinta-alaksi 6 000 neliökilometriä.
”CryoSatin antaman informaation perusteella jäävuori on noin 190 metriä paksu, ja se sisältää 1 155 kuutiokilometriä jäätä”, tutkija Noel Gourmelen Edinburgin yliopistosta arvioi Euroopan avaruusjärjestön (ESA) tiedotteessa viime viikolla.
Viime hetkellä jäävuoren kulma kuitenkin pirstoutui useammaksi kappaleeksi. Isoin pala on silti 5 800 neliökilometrin suuruinen ja painaa 1 000 000 000 000 tonnia, midaslaiset laskevat.
Sen päälle mahtuisi siis 11 Tamperetta tai kahdeksan Helsinkiä merialueineen päivineen.
Uusi jäävuori saa todennäköisesti nimekseen A68, ja se on suurimpia, mitä on koskaan rekisteröity. Vuori viilsi mennessään 12 prosenttia koko Larsen C:stä.
Video: Larsen C:tä halkova railo näytti alkukeväästä tältä. Lähde: British Antarctic Survey.
Se, että Antarktis poikii jäävuoria, on normaali ilmiö, eikä välttämättä johdu ilmastonmuutoksesta, muistutti professori Helen Fricker Scripps-instituutista Guardian-lehdessä.
Näin valtavan kappaleen repeäminen kuitenkin muuttaa koko jäähyllyn rakenteen aiempaa epävakaammaksi, Midas-tutkijat sanovat. Larsen C:n naapurihylly Larsen B hajosi kokonaan samanlaisen tapahtuman seurauksena vuonna 2002.
Nyt syntynyt jäävuori ei vaikuta merten pintaan, koska se kellui jo valmiiksi meressä. Jos sen sijaan koko Larsen C hajoaa, merten pinta voi Frickerin arvion mukaan nousta noin senttimetrin verran.
Tämä johtuu siitä, että jäähyllyt jarruttavat jään virtaamista mantereelta mereen. Puskurin puuttuessa jäätä päätyy veteen enemmän.
”Jatkamme sen kohtalon seuraamista.”
Mitä jättijäävuorelle tapahtuu, on vaikea arvioida, Midas-projektin johtava tutkija, professori Andreas Luckman Swansean yliopistosta toteaa tiedotteessa.
”Se saattaa pysyä yhtenä kappaleena, mutta todennäköisemmin hajoaa palasiksi. Osa siitä voi pysyä alueella vuosikymmeniä, osa taas ajelehtia pohjoiseen lämpimämmille vesille. Jatkamme sen kohtalon seuraamista.”
Blog post with more details about the Larsen C iceberg calving: https://t.co/B094vfbTE6 pic.twitter.com/9ta8XGTMDN
— Project MIDAS (@MIDASOnIce) 12. heinäkuuta 2017
Jos yllä oleva tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.
Juttu julkaistu 12.7. klo 14, juttua muokattu 13.7. klo 10.06: jäävuoren todennäköiseksi nimeksi tulee A68, ei A86.