Ei kännykkää, istumista ja toimettomuutta – metsästäjä-keräilijällä oli nykyihmiseen nähden useita terveysvaltteja
Tutkijan mukaan metsästäjä-keräilijä-yhteisöön kuuluvalla ihmisellä on vahva todennäköisyys elää pitkä ja terve elämä, jos hän selviytyy murrosikään asti.
Monissa vauraimmissa maissa ihmisten elinajanodote alkaa olla 80:n paremmalla puolella. Sen sijaan esimerkiksi 1900-luvun alun maailmassa elinajanodote oli keskimäärin 30–45 vuotta ja antiikin Roomassa 28 vuotta.
Varhaisen metsästäjä-keräilijän keskimääräiseksi eliniäksi on arvioitu noin 25 vuotta. Valtaisaa eroa modernin yhteiskunnan ihmisen elinaikaan on pidetty kirkkaimpana todisteena sille, miksi varhaisen ihmisen tapa elää ei ole hyvä lähtökohta terveelle ja pitkälle elämälle.
Metsästäjä-keräilijöiden elämä oli ja on kiistatta kovaa, mutta heidän elinikänsä ei tosiasiassa ole yhtä lyhyt kuin numerot antavat ymmärtää, selvittää tietokirjailija ja Kentin yliopiston tutkija Vybarr Cregan-Reid kirjassaan Primate Change How the world we made remaking us (2018).
Eroa modernissa yhteiskunnissa elävien ja metsästäjä-keräilijöiden elinajanodotteen välillä selittää ennen kaikkea se, että elinajanodote lasketaan tyypillisesti syntymästä lähtien.
Useimmissa länsimaissa pikkulasten kuolleisuus on modernin terveydenhuollon ansiosta hyvin matala, alle prosentin. Sen sijaan metsästäjä-keräilijöillä pikkulasten kuolleisuus on Cregan-Reidin mukaan 20-40 prosenttia.