Aurinkoprofessori aloitti Lappeenrannassa
Professori Christian Breyer haluaa osoittaa, että aurinkovoima kannattaa.
Saksalainen Christian Breyer, 36, valittiin juuri aurinkotalouden professoriksi, Suomen ensimmäiseksi sellaiseksi. Helmikuussa hän muuttaa perheineen Berliinistä Lappeenrantaan.
Paikan muutos on suuri, mutta Breyer vaikuttaa innostuneelta.
”Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus”, professori sanoo.
”Koko yliopisto miettii, miten kestävää elämää voidaan edistää.”
Breyer on kasvanut Alppien juurella ja tuntee lumen.
Joulukuisessa Helsingissä hän sanoo, että ihan niin pimeääkään ei ole kuin hän pelkäsi.
Perhe on jo vuokrannut asunnon Lappeenrannasta, ja nyt he järjestävät päivähoitopaikkoja 1,5- ja 4-vuotiaille lapsilleen.
Aurinkokaupungiksi julistautuneessa Lappeenrannassa Breyer pääsee tutkimaan, mitä erilaiset uusiutuvan energian skenaariot tulisivat maksamaan Suomessa ja muualla maailmassa.
Hän on opiskellut yleistä taloustiedettä, fysiikkaa ja viimeksi vielä energiajärjestelmien suunnittelua.
Hänen tulevista opiskelijoistaan suuri osa on ulkomailta, esimerkiksi Venäjältä ja Aasiasta.
Heidän kauttaan Breyer toivoo sanoman leviävän maailmalle. Ilmasto ei enää kestä hiilen polttoa.
”Katsotaan, mitä vielä saamme aikaiseksi”, Breyer sanoo.
”Mahdollisuuksia on: täälläkin tuulee ja aurinko paistaa.”
Aurinkovoima on maailman nopeimmin kasvava energiantuotantomuoto.
Suomessa aurinkovoima on vielä harvinaista: energiantuotannosta noin 0,1 prosenttia on tuulesta tai auringosta. Suomen uusiutuva energia on ennen kaikkea vesivoimaa ja puuta.
On edelleen yleistä, että ihmiset ajattelevat, että eihän Suomessa paista aurinko. Turha siis edes yrittää?
Christian Breyer uskoo, että Suomi voisi hyvin tuottaa auringolla noin viidenneksen energiastaan. ”Ennen Saksassakin valiteltiin, että eihän meillä paista aurinko.”
Nyt aurinkoenergia lyö Saksassa koko ajan uusia ennätyksiä.
Eteläisen Suomen ja Pohjois-Saksan ero auringon säteilyssä ei ole suuri, ja Suomessa suurin osa ihmisistä asuu maan eteläosissa.
”Aurinkosähkö tulisi vain 50 tai korkeintaan 60 prosenttia halvemmaksi Saharassa tai Atacaman autiomaassa.”
Suurimmat esteet uusiutuvien energiamuotojen etenemiselle ovat Breyeristä päättäjien ennakkoluulot ja voimakas lobbaus uusiutuvia vastaan.
Aurinko ja tuuli muuttavat tämänhetkistä markkinatilannetta, ja vanhat markkinajohtajat haluavat pitää asemastaan kiinni.
Tällä hetkellä Breyer tutkii Reiner Lemoine -instituutissa, olisiko mahdollista siirtyä kokonaan uusiutuviin energiamuotoihin, ja mitä se maksaisi.
Olisi se – autot voisivat kulkea sähköllä ja pidemmillä matkoilla biokaasulla. Talojen katot voitaisiin päällystää aurinkopaneeleilla.
Sataan prosenttiin tuskin oikeasti päästään, mutta Breyeristä on tärkeä osoittaa, että se olisi mahdollista.
”Jos me päädymme parissa-kolmessakymmenessä vuodessa 89 prosenttiin, en ole pettynyt. Se voisi hyvin riittääkin.”
