Antibioottien aika uhkaa päättyä innovaatioiden puutteeseen
Markkinavoimat eivät kannusta lääketeollisuutta riittävästi.
Antibiootit ovat lisänneet elinvuosia ehkä enemmän kuin mikään muu lääketieteellinen keksintö, mutta nyt penisilliinistä 70 vuotta sitten alkanut menestystarina uhkaa päättyä innovaatioiden puutteeseen.
Bakteerit kehittävät itseään muuntelemalla ajan mittaan resistenssin eli vastustuskyvyn niitä vastaan suunnattuihin antibiootteihin. Siksi vanhojen, vuosikymmeniä hyvin toimineiden antibioottien korvaajiksi tarvitaan uusia. Markkinamekanismi ei kuitenkaan kannusta lääkeyhtiöitä kehittämään uusia antibiootteja.
Samat markkinavoimat, jotka pystyvät tehokkaasti ratkaisemaan miesten erektiohäiriön, ovat kykenemättömiä antibioottiresistenssin edessä, toteaa tiedelehti New Scientist pääkirjoituksessaan. Taloudellisesti menestyksekäs antibiootti tuhoaa itsensä. Mitä enemmän lääkettä myydään, sitä nopeammin bakteerit kehittävät sille resistenssin.
Maailman terveysjärjestö WHO varoitti huhtikuussa, että antibioottien jälkeinen aika ei ole enää maailmanlopulla pelottelua. On realistinen mahdollisuus, että palaamme tällä vuosisadalla takaisin siihen, että tavallisetkin infektiot ja pikkuhaavat voivat tappaa.
Järjestö haluaa ratkaista ongelman kehittämällä uusia liiketoimintamalleja. Käytännössä se merkitsee antibioottimarkkinan osittaista sosialisoimista. New Scientistin mukaan tästä on syntymässä yhteisymmärrys, jota myös lääkekehittäjät tukevat.
Ideana on, että lääkeyhtiöille maksettaisiin uusien antibioottien kehittämisestä, mutta niin että voitto ei olisi riippuvainen myyntiluvuista. Uusien antibioottien kehittäminen on kallista, ja uudet tuotteet joutuvat kilpailemaan vanhoja, patenttisuojasta vapautuneita antibiootteja vastaan. Siksi niitä ei voi hinnoitella kovin korkealle. Lääkeyhtiö saa kehityspanoksensa takaisin vain maksimoimalla uuden lääkkeen myynnin. Se taas nopeuttaa resistenssin kehittymistä. Vielä 1990-luvulla antibiootteja kehittäviä yhtiöitä oli 18, kun vuonna 2011 niitä oli enää viisi.
WHO:n kannattama ratkaisuvaihtoehto on rahoittaa antibioottien kehitystä julkisin varoin kuten suurta osaa lääketieteellistä tutkimusta muutenkin rahoitetaan. Toinen, uudempi idea on irrottaa yhtiöiden voitto myyntiluvuista. Yhtiöt saisivat rahaa palkintojen, apurahojen ja muiden vastaavien kannusteiden muodossa. Jotta resistenssi ei kehittyisi yhtä nopeasti kuin uusia lääkkeitä kehitetään, joitakin lääkkeitä ei otettaisi käyttöön ennen kuin aivan viimeisessä hädässä.
New Scientistin mukaan rahoituksen ja myynnin kohtalonyhteyden irtikytkemisellä on laaja kannatus Euroopassa, mutta Yhdysvallat vastustaa puuttumista vapaisiin markkinoihin.
Yhden uuden antibiootin kehittäminen pahan päivän varalle – ilman että sille myönnettäisiin myyntilupaa – maksaisi hyvinkin 500 miljoonaa dollaria.
Maailman terveysjärjestön mukaan nyt tarvitaan erityisesti täsmäantibiootteja, jotka hyökkäävät vain tiettyä bakteeria vastaan. Juuri laajakirjoiset antibiootit, jotka vaikuttavat kaikkiin bakteereihin, synnyttävät eniten resistenssiä.
Suuren yleisön ja päätöksentekijöiden tietoisuus antibioottien menettämisestä on Nature-lehden pääkirjoituksen mukaan parantunut. Pallo on nyt tutkijoilla. Naturella on kolmen kohdan ohjelma ongelman ratkaisemiseksi.
Ensin on huolehdittava siitä, että vielä tehokkaita antibiootteja käytetään oikein ja säästeliäästi. Lääkärit, jotka rutiininomaisesti määräävät liikaa antibiootteja, on ohjattava lopettamaan turhat lääkemääräykset, ja lääkärikoulutuksessa on painotettava kohtuutta antibioottien käytössä. Antibioottien myynti ilman lääkemääräystä pitäisi kieltää.
Toiseksi nykyisten antibioottien teho pitäisi maksimoida. Paremman diagnostiikan avulla olisi mahdollista käyttää täsmäantibiootteja laajakirjoisten sijaan. Bakteerien genomin tutkimus voi auttaa tunnistamaan geenejä, joiden avulla bakteerit tuottavat resistenssin.
Kolmanneksi on saatava lisää antibioottisia lääkkeitä markkinoille. Vuosina 1983–1992 Yhdysvalloissa hyväksyttiin 30 uutta antibioottia, kun yhtä pitkällä aikavälillä 2003–2012 hyväksyttiin vain seitsemän uutta antibioottia.
Myös Nature-lehden mukaan on hyvä luoda lääkeyhtiöille aivan uusia taloudellisia kannustimia uusien antibioottien kehittämiseen. Lehden mukaan Yhdysvalloissa on jo hyväksytty laki, joka pidentää antibioottien patenttisuojaa viidellä vuodella.
Edinburghin yliopiston tartuntatautien epidemiologian professori Mark Woolhouse ja lontoolaisen Wellcome Trustin johtaja Jeremy Farrar ehdottivat Nature-lehdessä myös uutta organisaatiota, joka toimisi hallitustenvälisen ilmastopaneelin tavoin. Sen tehtävänä olisi kerätä tutkimusnäyttöä resistenssistä antimikrobilääkkeisiin ja antaa politiikkasuosituksia hallituksille.