Älykkyystulokset laskussa – ihmisten tyhmeneminen alkanut?
Kuuluisa Flynnin ilmiö näyttää tulleen taitekohtaansa – syistä ja seurauksista kiistellään.
Teknologia, parempi ravitsemus ja koulutus ovat antaneet eväitä älylliselle kasvulle, mutta nyt tyhmeneminen on alkanut, väittää osa tiedemiehistä.
Uusiseelantilainen tutkija James Flynn kertoo New Scientist -lehdessä ennustaneensa jo jonkin aikaa, että merkkejä ÄO-tulosten hiipumisesta on ollut odotettavissa kehittyneissä maissa.
Juuri Flynnin mukaan on nimetty kuuluisa Flynnin ilmiö. Se tarkoittaa pitkän aikavälin kehitystä, jossa ÄO-tulosten keskiarvo väestötasolla nousee ajan myötä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa keskimääräinen ÄO nousi vuosina 1932–1978 kolme pistettä jokaista vuosikymmentä kohti.
Ensimmäinen merkintä ÄO:n väestöllisestä notkahduksesta tehtiin Norjassa vuonna 2004. Tämän jälkeen samanlaisia havaintoja on tehty muissa korkeasti kehittyneissä maissa, kuten Itävallassa, Tanskassa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa. Viime vuoden aikana myös Suomi ja Hollanti ovat tulleet mukaan tähän ryhmään.
Flynnin efektin tyrehtymiseen on etsitty kuumeisesti selitystä. Pessimistisimmän selitysmallin mukaan olemme jo saavuttaneet älykkyyden mittapuulla geneettisen potentiaalimme.
Muun muassa Brysselin yliopiston psykologi Michael Woodley väittää, että hänen tutkimustiiminsä on löytänyt selvää näyttöä ihmisten geneettisen potentiaalin laskusta.
Woodleyn väite perustuu mittauksiin ihmisten reaktioajoista. Tutkimuksissa on selvinnyt, että älykkäimmät ihmiset reagoivat keskimääräistä nopeammin, ja Woodleyn mukaan keskimääräiset reaktioajat olisivat tippuneet jo yli sadan vuoden ajan.
Aihe on herättänyt tiedepiireissä kiivasta väittelyä ja paljon myös kritiikkiä.
Stanfordin yliopiston kehitysbiologian professori Gerald Crabtree arvioi Huffington Post -lehdessä, että ihmisen älykkyyteen vaikuttava geneettinen seulonta muuttui ”rennommaksi” maanviljelyksen ja kaupunkien kehityksen myötä noin 5000–12 000 vuotta sitten.
Toisin sanoen suurten keskitettyjen yhteisöjen tarjoama työnjako mahdollisti selviytymisen, vaikkei yksilö olisikaan järin älykäs.
Voidaan myös sanoa, että yhä useampi ihminen saavuttaa nyky-yhteiskunnissa potentiaalinsa, mutta tämä potentiaali on joidenkin tutkijoiden mukaan laskemaan päin juuri turvattujen elinolojen seurauksena.
Suurin osa väestötieteilijöistä on yksimielinen siitä, että 150 viime vuoden aikana korkeimmin koulutetut ihmiset ovat saaneet länsimaissa koko ajan vähemmän lapsia verrattuna väestön keskiarvoon. Rohkeimmat tutkijoista olettavat, että tästä syystä älykkyyskin olisi laskusuunnassa.
Ulsterin yliopiston psykologi Richard Lynn arvioi kiistellyissä tutkimuksissaan, että vuoteen 2050 mennessä seuraisi 1,3 pisteen pudotus ÄO-testien tuloksissa ympäri maailman.
Michael Woodleyn mukaan pienikin tiputus voi siirtää Gaussin käyrää ja pieni siirtymä siinä voi johtaa suureen pudotukseen korkeiden pisteiden kastissa. Jos ÄO-tulokset esimerkiksi tippuisivat 100:sta pisteestä 97:ään, se lähes puolittaisi yli 135 pistettä saaneiden määrän.
Vaikka Lynn ja Woodley olisivatkin oikeassa, on oma väittelyn aiheensa siinä, kuinka suuri merkitys muutoksella on yhteiskunnallisesti.