Aivojen kehitys viivästyttää pituuskasvua
Viisivuotiaan aivot käyttävät kaksi kertaa enemmän glukoosia kuin aikuisen aivot.
Northwestern Universityn antropologien aivotutkimus selittää tutkijoita pitkään kiusanneen mysteerin: miksi ihmislapset kehittyvät niin hitaasti verrattuna lähimpiin sukulaisiimme simpansseihin ja bonoboihin? Ihmisten kasvuvauhti muistuttaa enemmän matelijoita kuin muita nisäkkäitä.
”Tutkimuksemme mukaan ihmiskeholla ei ole varaa kasvaa nopeammin taaperoiässä ja lapsuudessa, koska suuri osa resursseista tarvitaan ruokkimaan aivojen kehitystä”, tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja Christopher Kuzawa sanoi PNAS-lehdessä.
Tutkimus yhdisteli tietoa erilaisista aivokuvauksista, jotka mittaavat glukoosin kulutusta ja aivojen tilavuutta. Ne osoittivat, että aivot kuluttavat eniten resursseja silloin, kun pituuskasvu on hitainta. Tämä vaihe on huipussaan, kun lapsi on nelivuotias, jolloin aivot käyttävät energiaa kaksi kolmasosaa siitä määrästä kuin koko muu keho levossa.
Aiemmin on luultu, että aivojen osuus energiankulutuksesta olisi suurimmillaan vastasyntyneillä, joiden aivojen koon suhde kehon kokoon on suurin. Tutkijat kuitenkin huomasivat, että aivojen glukoosin eli rypälesokerin kulutus on huipussaan 4–5-vuotiaana.
Kuzavan mukaan tämä vaihe liittyy synapsien eli hermosolujen välisten yhteyksien suureen määrään aivoissa. Pituuskasvu jatkuu nopeana uudestaan murrosiässä, kun aivojen kehittyminen on pitemmällä eikä vaadi yhtä paljon energiaa kuin leikki-ikäisellä.
