Ylimäärä susia?
| Valtio |
Asukkaita |
Pinta-alaa (km^2) |
Asukkaita/km^2 | Susia |
| Suomi | 5 400 519 | 338 430 | 18 | 150 |
| Portugali | 10 760 305 | 92 090 | 114 | 300 |
| Slovakia | 5 477 038 | 49 035 | 111 | 350 |
| Puola | 38 441 588 | 312 683 | 122 | 500 |
| Italia | 61 016 80 | 301 338 | 200 | 700 |
| Bulgaria | 7 093 63 | 110 879 | 69 | 900 |
| Espanja | 46 960 137 | 504 782 | 91 | 2 000 |
| Romania | 21 904 551 | 238 391 | 91 | 3 500 |
| Turkki | 71 551 700 | 780 580 | 93 | 9 000 |
Tietokirjailija Seppo Turunen ottaa teoksessaan Lemmikkielämää (2011) esiin metsästyksen sallimisen yhteyden paikallisen väestön suojeluhaluihin. Afrikan luonnonsuojelualueilla paikallisen väestön motivaatio eläinlajien suojeluun on kasvanut, kun heille on (kannan niin salliessa) sallittu jonkinlainen metsästyskiintiö.
Tätä kannattaisi suomalaistenkin metsästäjien pohtia: jos halu sudenmetsästykseen on niin suuri kuin viikonlopun innostus osoitti, eikö susikannan kannattaisi antaa kasvaa sellaiselle tasolle, että kaatolupia heltiäisi nykyistä paremmin? Nyt jo pelkkä salametsästys syö uhkaavan paljon susikannan elinvoimaa.
Jos huoli häirikkösusista on aitoa, yhteisöjen pitäisi puuttua ehdottoman kielteisesti salametsästykseen. Silloin muuta susikantaa olisi mahdollisuus verottaa laillisesti ja kestävästi.
Eri asia on, kuinka suureksi häiriöksi susi todellisuudessa on. RKTL:n sivuilta löytyy mukava tutkimus yhden pannoitetun susinartun liikkumisesta. Laumaan kuului kymmenkunta sutta. ”Paikannuksia oli 1153 ja niistä seitsemän sijaitsi alle 100 m:n päässä asuinrakennuksesta ja kolme 100 m:n päässä kesämökistä.”
Ei kovin uhkaavaa.