Yle etsii tieteelle keulakuvaa
Ylen nettisivuilla kysellään, kenestä olisi tieteen keulakuvaksi Suomessa.
Kipinänä äänestykselle on toiminut brittien Royal Societyn päätös valita fyysikko Brian Cox maan ”tieteen keulakuvaksi”. Käytännössä Cox valittiin tieteen yleisösuhteen professoriksi Manchesterin yliopistoon.
Coxin tehtävänä on paitsi hoitaa virkaan liittyvä tutkimus ja opetus, myös lisätä tieteen näkyvyyttä ja arvostusta – ja saada siten tutkimukselle vähitellen lisää rahoitusta.
Ylen äänestys on toki paljon epävirallisempi: professorin virkoja ei ole tarjolla. Äänestyksellään Yle vain etsii mielipiteitä siitä, kuka voisi olla Suomessa Brian Coxin tapainen valovoimainen tieteen puolestapuhuja.
Etsintätehtävä ei ole helppo, sillä Coxille on vaikea löytää vertaista. Hän on nuori ja nätti, ilmeikäs ja innostuva. Hiukkasfysiikan professorina hänellä on tarpeeksi tieteellistä uskottavuutta tehtävään, mutta hän on ollut varsin näkyvä nimi myös yleistajuistamisen saralla. Cox on kirjoittanut kirjoja, vetänyt tiedeohjelmia BBC:llä – ja soittanut rockbändissä.
Kaikkea tuota tieteen imago voi hyvinkin tarvita: innostusta, näyttävyyttä, rentoutta ja hauskuutta, tieteellisyydestä tinkimättä.
Mitä itse toivoisin tieteen keulakuvalta?
– Keulakuvan iällä tai ulkonäöllä ei ole väliä, mutta persoonana hänen varmaan kannattaisi olla mieleenpainuva ja erottuva. (Rokkibändimenneisyys on tietenkin plussaa.)
– Hänen edustamallaan tieteenalalla ei myöskään ole väliä, vaan enemmän merkitystä on sillä, että hän kykenee puhumaan myös oman tieteenalansa ulkopuolelta, ottamaan kantaa tieteen tekoon ja asemaan yleisestikin. Tieteen keulakuva arvostaa tieteen koko kenttää. Humanististen tieteiden lepsuudesta valittavat luonnontieteilijät tai luonnontieteiden sieluttomuudesta valittavat humanistit eivät siis tähän sovi.
– Positiivinen suhtautuminen ihmisiin ja ihmisen mahdollisuuksiin on hyväksi. Kyyniset känisijät eivät nosta minkään arvostusta. Tieteen keulakuvan pitää uskoa tieteenteon mahdollisuuksiin.
– Hänen pitää ymmärtää tieteen yleistajuistamisen tärkeys. Tiedettä ei voi tehdä näkyväksi norsunluutornista käsin. Tieteestä pitää kertoa monenlaisille yleisöille – päättäjiä unohtamatta.
– Tieteellistä uskottavuutta pitää tosiaan olla mukana. Kuka tahansa supliikki mainosmies ei ole sopiva tiedettä edustamaan. Listan aiemmat kohdat ovat merkityksellisiä vain, jos keulakuva on ansioitunut tieteentekijä.
*
Löytyykö Suomesta täydellistä keulakuvaa tieteelle – vai olemmeko kuppikuntaisuuteen altis kansakunta, josta tieteen koko kenttää edustamaan on vaikea löytää ketään?
Vai tuottaako kenties vaikeuksia löytää innostava ja innostunut persoona, joka ei kuitenkaan ärsytä ainakaan kovin montaa ihmistä?
Nyt äänestystä johtaa Esko Valtaoja, joka oli jo Tiedebarometrissa Suomen tunnetuin tieteentekijä. On mielenkiintoista nähdä, pidetäänkö tunnetuinta tieteilijää myös sopivimpana tieteen keulakuvana. Käykää äänestämässä! (Tai ehdottakaa uusia nimiä mukaan.)
* * *
P.S. Myös minun nimeni löytyy Ylen ehdokaslistasta. Kaikki muut taitavat olla aktiivisia tieteenharjoittajia, kun taas itse jätin tutkijanuran taakseni jo vuosia sitten. Coxin haastajaksi minusta ei siis ole.
* * *
Äänestyksen lopputulos 17.2. klo 10: Esko Valtaoja voitti melko ylivoimaisesti. Ilkka Hanski kiri kakkoseksi.