Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Wikipedia hyvä, ihminen huono

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 16.9.2012 18:28

On vaikea kuvitella enää elämää ja työntekoa ilman Wikipediaa, vapaasti luettavaa internet-tietosanakirjaa.

Englanninkielisellä Wikipedialla on ikää jo yli 11 vuotta. Yhteensä erikielisiä Wikipedioita on nyt 264 (Lähde: Wikipedia). Näistä toki vain osa on kattavuudeltaan merkittäviä. Nettisanakirjalla on puolensa: artikkelien pituudelle ei ole rajoitteita ja linkitys esimerkiksi lähteenä käytettyihin artikkeleihin antaa mahdollisuuden todentaa tiedot muualtakin.

Wikipedia on hyvä esimerkki muutamastakin yhteisöllisen tiedon rakentumisen tavasta. Ensinnäkin se on ”joukkoistamista”, vaikka kyseinen termi keksittiinkin vasta vuosia Wikipedian perustamisen jälkeen. Joukkoistaminen tarkoittaa ”hajautettua ongelmanratkaisu- ja tuotantomallia, missä toimeksiantaja hyödyntää yhteisön tietotaitoa rajattua tehtävää varten”. (Määritelmä Wikipedian. ”Missä”-sana tulisi muuten korvata sanalla ”jossa”.)

Toisaalta Wikipedia edustaa myös joitakin tieteen periaatteita. Kun tarpeeksi moni ihminen tai taho tutkiskelee samaa asiaa ja kirjoittaa siitä, lopputulos on oikeellisempi kuin tilanteessa, jossa vain muutama ihminen esittää käsityksiään. Massan voima korjaa virheet.

Wikipedia pärjääkin hyvin: Nature-lehti vertaili jo vuonna 2005 englanninkielistä Wikipediaa ja perinteikästä Encyclopaedia Britannicaa. Kahden hyvin erityyppisen tietosanakirjan luonnontieteellinen sisältö on lähes yhtä tarkkaa

Wikipediassa on ongelmansa. Ne korostuvat pienillä kielialuilla, joissa ihmisiä ja sitä myötä myös Wikipedian päivittäjiä on vähän. Massavoimaa ei synny tarpeeksi kuin joillekin tiedon alueille.

Tieto voi olla oikein, mutta monesti yhtä merkittävää on se, mitä seikkoja asiasta kerrotaan. Millainen tieto on tarpeeksi merkityksellinen päästäkseen Wikipediaan? Jos artikkelissa mainitaan seikka A, miksei myös seikkaa B?

Wikipediaa käytetään ja sitä siteerataan erittäin paljon. Sisällön tulee olla edustavaa.

Jollain tapaa ongelma korostuu esimerkiksi henkilöartikkelien kohdalla. Luonnontiede on helpompaa. Faktat syntymästä, kuolemasta tai tieteellisestä tuotannosta on helppo saada kohdalleen, mutta mitä muuta ihmisistä tulisi kertoa? Milloin henkilöstä annetaan edustava ja jollain tapaa totuutta vastaava kuva? Mitä elämänalueita artikkelissa tulisi näkyä, millaiset mielipiteet olisivat olennaisia nostettavaksi esiin? Pitääkö ihmisestä kertovan Wikipedia-artikkelin olla reilu aihettaan kohtaan? Käyttävätkö Wikipedian kirjoittajat valtaa määrittäessään, mitä yksittäisistä ihmisistä kerrotaan julkisuuteen?

Kirjailija Philip Roth hämmentyi, kun hän löysi Wikipediasta paikkaansapitämättömän tiedon oman romaaninsa syntyhistoriasta, siitä, mistä Ihmisen tahra -romaani on saanut innoituksen. Hän otti yhteyttä ylläpitäjiin ja pyysi korjaamaan artikkelin. ”Ym­mär­rän aja­tuk­sen­ne sii­tä, et­tä kir­jai­li­ja on omien töi­den­sä suu­rin auk­to­ri­teet­ti”, Rothille vastattiin, ”mut­ta me vaa­dim­me var­mis­tus­ta toi­sis­ta läh­teis­tä”.

Tuttavani yritti korjata Wikipediaan jotakin itseään sivuavaa tietoa. Hän sai viestin, jossa Wikipedian ylläpitäjät sanoivat estävänsä hänen mahdollisuutensa muokata Wikipediaa, jos hän ei lopeta sivuston ”sabotoimista”.

Kurkistus henkilösivujen muokkaushistoriaan paljastaa, että rekisteröitymättömiä päivittäjiä epäillään usein artikkelin kohteeksi itsekseen.

Kuka tuntisi asiansa paremmin kuin henkilö itse? Tietenkään Wikipediasta ei pidä antaa syntyä ihmisten itsekehusivustoa, mutta tällaisesta ei kummassakaan esimerkissäni ollut kyse.

Wikipedian käyttäjäkuntaa on monessa yhteydessä syytetty sisäpiiriksi, joka huolehtii lähinnä omien käsitystensä säilymisestä sivustolla ja jossa meriitit hankitaan sen mukaan, kuinka paljon muokkauksia on tehty. Mitä muokkausten määrä kertoo työn laadusta?

Itsekin olen kokenut Wikipedian tietojen korjaamisen hankalaksi – enkä nyt tarkoita itseäni käsittelevää artikkelia. Perusteltukin korjaus, jolle löytyy lähde, voidaan poistaa varsinaisen käyttäjäkunnan toimesta. Suuri työ voi mennä hetkessä hukkaan, koska poistomahdollisuuden saanut käyttäjä ei näe lisätyllä asialla merkitystä.

Suuren massan houkuttelu mukaan ei aina toimi niin kuin periaatteissa julistetaan: ”Tämä on yhteistyöhanke: tuhannet ihmiset ovat avustaneet sen eri osissa, ja kuka tahansa voi liittyä mukaan – myös sinä. Jokaisen sivun kohdalla on historialinkki, josta voit tarkistaa sivun muutoshistorian. Jos havaitset jonkin virheen sivun tuoreimmassa versiossa, yleinen käytäntö kannustaa muuttamaan sivua rohkeasti ja korjaamaan virheen. Tämä käytäntö on eräs perusmekanismeista, joka pitää tietosanakirjan luotettavana.”

Silti olen henkeen ja vereen Wikipedian puolustaja. Periaate on hieno ja idea loistava – kaikki ongelmat ovat peräisin ihmisistä.


Täydennys: Tämän kirjoituksen julkaisemisesta oli kulunut 14 minuuttia, kun joku korjasi Wikipedian joukkoistamis-artikkelin ”missä”-sanan oikeaksi ”jossa”-muodoksi.

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Roth ei löytänyt ”paikkaansapitämätöntä” tietoa. Wikipediassa luki, että jotkut kriitikot olivat nähneet yhtäläisyyksiä Rothin romaanin ja muiden teosten välillä. Ei ole mitään paikkaansapitämätöntä, jos Wikipediassa lukee ”kriitikot X ja Y ovat nähneet hämmästyttäviä yhtäläisyyksiä Rothin ja romaanin X välillä”. Koska kriitikot ovat tosiaan ilmaisseet nähneensä yhtäläisyyksiä, ei tämän ilmaisemisessa ole mitään paikkaansapitämätöntä. Roth ei pitänyt siitä, että näiden kriitikkojen arviot hänen teoksestaan olivat artikkelissa, koska oli eri mieltä. Hän pyrki poistamaan artikkelista näiden kriitikkojen arviot.

Tässä kirjoituksessasi unohdat/sivuutat yhden erittäin tärkeän Wikipedian periaatteen. Sen lisäksi, että lähteiden on oltava artikkelin suhteen huomionarvoisia, on niiden oltava myös _tarkistettavissa_. Toisin sanoen ei riitä, että joku korjaa itseään koskevaa artikkelia. Tiedon lähteen pitää olla sellainen, että muut voivat tarkistaa tiedon oikeellisuuden.

Jos Paavo Väyrynen päättää kirjoittaa itsestään niitä näitä Wikipediaan, niin totta kai hän on huomionarvoisa lähde, mutta miten kukaan voi tarkistaa tämän tiedon oikeellisuutta? Miten kukaan ensinnäkään tietää, että kirjoittaja on Paavo Väyrynen itse (eli huomionarvoisa lähde)?

Tämän takia lähteiden on oltava sellaisia, että artikkelin lukijat voivat helpolla tarkistaa tiedon lähteistä. Jos Väyrynen tosiaan kirjoittaa itse suoraan artikkeliin itsestään, niin miten kukaan voi tarkistaa Väyryseltä itseltään tiedon oikeellisuutta? Soittaa Väyryselle? Lähettää sähköpostia? Ei Wikipedia toimi noin. Wikipedian tavoite on, että kuka tahansa voi tarkistaa tiedon Wikipedian ulkopuolelta.

Tarkemmiin Wikipedian periaatteista Rothin kohdalla voit lukea täältä:
http://quominus.org/archives/979

”Periaate on hieno ja idea loistava – kaikki ongelmat ovat peräisin ihmisistä.”

Tiina, sinähän kuvailit juuri kommunismin!

Sinänsä turha kai kirjoittaa että olen samaa mieltä. Kun en osaa tuota paremmin perustella.

Mutta tämä on pakko mainita että luin kirjoituksen ja hymähtelin hyväksyvästi että olenpas taas Jarlan Pertin kanssa samoilla linjoilla. Kunnes huomasin että eihän tämä ole Perttiä lainkaan. Lieneekö kirjoitustyylinne samankaltainen? Olenko usein samaa mieltä molempien kanssa? Oletteko kokonaan sama henkilö? Siinä pohdittavaa aamuksi jolloin on tullut nukuttua liikaa ja kahvi jäänyt juomatta.

”Periaate on hieno ja idea loistava – kaikki ongelmat ovat peräisin ihmisistä.”

Tiina, sinähän kuvailit myös tietokoneet ja koko it-systeemin.

Onhan näillä yhteisiä aatteita ja maailmankatsomusta, ns. skeptikoita, skeptikkoaatteen tunnustajia, ovat niin Pertti Jarla, Tiina Raevaara kuin Marko Hamilokin. Tästä varmaankin yhdennäköisyys, perusteemana ja -käsittelytapana hyvin usein on olla ”uskonhömppänä” tai muuna typerehtimisenä pidettyä vastaan, ns. rationaalisen maailmankatsomuksen puolesta.

Mutta ei nyt sentään samasta puusta eikä samaa tyyliä, ja sisällön käsittelytavoissakin on merkittäviä eroja. Ja mielelläänhän näitä Tiina Raevaaran ja Pertti Jarlan juttuja lukee, pari lisävinkkiä http://jyrkikuoppala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105350-media-tieteellinen-maailmankuva-keskustelu-ja-j%C3%A4rkiper%C3%A4isyys

”Kuka tuntisi asiansa paremmin kuin henkilö itse? Tietenkään Wikipediasta ei pidä antaa syntyä ihmisten itsekehusivustoa, mutta tällaisesta ei kummassakaan esimerkissäni ollut kyse.”

Olen tehnyt suomenkieliseen Wikipediaan noin 50 000 muokkausta ja toimin vuosia sen tiedottajana, jolloin jouduin selvittämään vastaavia tapauksia erilaisten henkilöiden kanssa, jotka närkästyneinä ilmoittivat, että esimerkiksi lehdistössä laajasti julkaistut rikosepäilyt eivät olleet artikkelin kannalta ”merkittäviä” ja vaativat niiden poistoa. Esimerkiksi artikkelin kohteen kotisivut tai muu itse julkaisema materiaali kelpaa Wikipediaan faktojen lähteeksi, mutta kaiken tulkinnan ja arvion tulee tulla toisen käden luotettavista lähteistä. Esimerkiksi, kirjan julkaisuvuosi on fakta, arvio kirjan merkittävyydestä on tulkintaa.

Toinen ongelma ihmisten itsensä antaman tiedon käyttämisestä artikkelien pohjana on se, että internetissä ihmisten oikeasta henkilöllisyydestä on hyvin vaikea varmistua. Philip Rothin nimissä sähköpostia lähettänyt henkilö ei välttämättä ole Philip Roth lainkaan vaan saattaa olla joku aivan muu henkilö.

Hyvä kirjoitus, ja Wikipediaa kannattaa puolestaa, ajatus on tosiaan hyvä. Mielelläni näkisin Tiina Raevaaralta myös monista aiemmista kirjoituksista tuttuun tapaan perustellusti ja perehtyneesti kritiikkiä esittävän kirjoituksen vaikkapa aiheesta poliittinen ja taloudellinen vaikutus Wikipediaan, eli ihan tietoinen taloudellis-poliittinen Wikipedian muokkaaminen periaatteeista piittamatta. Alla pari linkkiä tällaisista havainnoista.

http://english.ohmynews.com/articleview/article_view.asp?no=374006&rel_no=1

http://www.searchenginepeople.com/blog/most-notorious-wikipedia-scandals.html

Taitavat olla, moni, suomalaiset vanhaa hiippakuntaa, kirjoitettu teksti on täydellisesti niinkuin kirjoitetaan tai totaalista kuraa, välimuotoja ei juurikaan ole.

Onneksi nuorempi väki ymmärtää lähdekritiikin päälle ja lukee mediaa ns.filtterit päällä, osaavat suhteuttaa, ja etsiä tietoa varmistuksena myös toisaalta.

Wikipedia on erittäin hyödyllinen tiedonhaun peruskäyttöön, tarkempaa tietoa etsitään muilta tietoapajilta.

Verkkomaailmassa lienee, parasta aikaa, olevan, noin 700 000 000 aktiivista sivustoa … tieto ei lopu kesken, pitää vain osata (haluta) etsiä.

Kaipailin aiemmassa viestissä Tiina Raevaaralta monista aiemmista kirjoituksista tuttuun tapaan perustellusti ja perehtyneesti kritiikkiä esittävää kirjoitusta aiheesta poliittinen ja taloudellinen vaikutus Wikipediaan, eli ihan tietoinen taloudellis-poliittinen Wikipedian muokkaaminen periaatteeista piittamatta. Toivomus on edelleen voimassa.

Törmäsin itse tällaiseen – suomalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on poistanut suomenkielisestä Wikipediasta laitosta koskevaa kritiikkiä. THL:n viestintä poisti huhtikuussa 2012 mm. viittaukset YLEn uutiseen, joka kertoi laitoksen YT-neuvotteiluista ja irtisanomisista sekä henkilöstöjärjestejön kommenteista, kuinka ministeri Paula Risikko oli sanonut, että KTL/Stakes -fuusio ei johda irtisanomisiin. Lisäksi THL:n viestintä oli poistanut viittauksen kansanedustaja Erkki Tuomiojan blogikirjoitukseen aiheeltaan ”Eduskuntaa jymäytettiin”.

Wikipedian korjausmekanismit eivät ole tässä tapauksessa toimineet – poisto on tehty huhtikuussa, mutta kukaan ei ole toistaiseksi palauttanut THL:n viestinnän poistamaa tekstiä.

Aiheesta hiukan enemmän blogikirjoituksessani, http://jyrkikuoppala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/118295-thl-siivosi-yt-neuvottelunsa-ja-irtisanomisensa-pois-wikipediasta

Korjaan, Erkki Tuomiojan blogikirjoitus johon osoittava viittaus osui THL:n viestinnän puhdistuksen kohteeksi, oli nimeltään ”Eduskuntaa jymäytetty”.

Wikipedian itsekorjaavuus näyttää toimivan, nyt on THL:n viestinnän poistama, YT-neuvotteluja koskeva kohta palautettu Wikipediaan. Edelleen tosin on kansanedustaja, nykyinen ulkoministeri Erkki Tuomiojan blogikirjoitukseen viittaava tekstinpätkä (alla) palauttamatta.

SDP:n kansanedustaja [[Erkki Tuomioja]] kommentoi THL:n irtisanomisia blogissaan sanoen että THL:ssa ja Tilastokeskuksessa lopetetaan joidenkin kansantaloutta ja kansalaisten hyvinvointia kuvaavien tilastojen tekeminen, jotka Tuomiojan mukaan kertovat köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntymisestä Suomessa.[http://www.tuomioja.org/ Eduskuntaa jymäytetty], 27.11.2009

Näitä luetaan juuri nyt