Vitamiinit kaatavat kansaa

Profiilikuva
Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

No niin. Edessä on suo. Täytyy mennä läpi.

Maanantaina uutisoitiin näyttävästi Yhdysvalloissa toteutetun ravintotutkimuksen tulokset.

Kyseessä on seurantatutkimus, jossa oli mukana 38 772 yhdysvaltalaista valkoihoista naista. Julkaistu tutkimus kuuluu suuren Iowa Women’s Health Studyn piiriin. Se on alun perin 41 836 naisen kohortti, joka kasattiin vuonna 1986 postmenopausaalisista – siis vaihdevuodet jo ohittaneista – naisista, jotka aloitusvuonna olivat 55-69 vuoden ikäisiä. Nyt tarkastelussa olivat A, C, D ja E-vitamiinien, beetakaroteenin, B6-vitamiinin, foolihapon, B-monivitamiinin, raudan, kalsiumin, kuparin, magnesiumin, seleenin, sinkin sekä monivitamiinivalmisteiden nauttimisen yhteys kuolleisuuteen.

Koska julkaisussa oli mukana suomalaisia tutkijoita Itä-Suomen yliopistosta, tulokset saivat täällä laajasti julkisuutta, ehkä jopa enemmän kuin muualla.

Uutisten kärki oli pitkälti se, että vitamiinilisät voivat jopa lisätä kuolleisuutta. Tällainen yhteys löytyi monivitamiinien, B6-vitamiinin, foolihapon, raudan, magnesiumin ja kuparin kohdalta. Vain kalsium näytti vähentävän kuolleisuutta.

Siispä:

Uusi Suomi:”Ikävä havainto vitamiinipillereistä – tutkijat yllättyivät”

Ja jopa:

Ilta-Sanomat: ”Raju tutkimus: ravintolisät saattavat olla hengenvaarallisia!”

Maltillisenakin muistettiin pysyä:

Helsingin Sanomat: ”Tutkimus: Ravintolisä- ja vitamiinivalmisteista ei juuri hyötyä”

Uutisten perusteella kuvaksi siis jäi, että vitamiinien syönnistä ei ole kellekään mitään hyötyä, pikemminkin ne voivat tappaa.

Uutisen yllättävyyttäkin korostettiin: ”Ravintolisien käyttöön liittyvä kuolleisuuden riskin lisäys oli tutkijoille yllätys, jollaista ei muissa tutkimuksissa ole havaittu”, väitettiin Itä-Suomen yliopiston omassa tiedotteessa.

Epäselvyyden rajoja koeteltiin. Näin sanoi THL:n tutkimusprofessori Suvi Virtanen MTV3:n mukaan: ”Satunnaistetut, kontrolloidut kokeet ihan yksiselitteisesti eivät osoita, että mistään ravintoainevalmisteesta olisi mitään hyötyä. Joidenkin valmisteiden kohdalla niistä on jopa haittaa.”

Virtasen mielestä tulokset eivät olleet ensimmäisiä laatuaan, toisin kuin Itä-Suomen yliopisto väittää: ”Lisäksi useiden ravintovalmisteiden käyttö liitettiin kuolleisuuteen eli niitä käyttäneillä oli suurempi kuolleisuus kuin muilla, ja tämä ei ole ensimmäinen asiaa koskeva tutkimustulos.

Ko. yliopistoa tutkimuksessa edustanut tutkija Jaakko Mursu puhuu onneksi huomattavan harkiten: ”Yhdysvalloissa ravintolisien jatkuva käyttö on selvästi yleisempää kuin Euroopassa. Valmisteiden ainepitoisuudet ovat myös suuria, kun taas EU:ssa säätely suojaa ihmisiä paremmin. – – Tutkimustuloksista ei voida päätellä kaikkien ravintolisien olevan terveydelle turhia. Vitamiinit voivat auttaa esimerkiksi erilaisten ravitsemuksellisten puutostilojen korjaamisessa.” (HS)

Lähteestä riippuen käsitys löytöjen merkityksestä siis vaihteli paljon.

Luin alkuperäisen tutkimusraportin läpi, tässä huomioita:

  • Tutkimuksessa oli tosiaan mukana vain valkoihoisia, lisääntymisiän ylittäneitä naisia. Heistä noin 40 prosenttia kuoli 19 tarkasteluvuoden aikana. On vaikea yleistää tällaisella kohortilla saatuja tuloksia esimerkiksi kasvuikäisiin lapsiin tai toisenlaisiin etnisiin ryhmiin. Esimerkiksi tummaihoiset tarvitsevat lyhyen päivän alueilla D-vitamiinilisän.
  • Ravintolisille on aiemminkin löydetty vakavia haittavaikutuksia. Esimerkiksi tutkimuksessa mukana ollut beetakaroteeni on tutkimuksissa lisännyt joitakin syöpiä. Joka tapauksessa vitamiinilisien haittavaikutuksiin ovat aiemmissa tutkimuksissa vaikuttaneet esimerkiksi annostus ja tupakointi. Erot voivat siis olla hyvin yksilöllisiä ympäristötekijöistä ja varmasti myös geeneistä johtuen. Tutkimuksen tulokset eivät olleet niin pöyristyttävän poikkeuksellisia, joina ne ehkä haluttiin esittää.
  • Tarkastelussa näkyi se ilmiö, että vitamiinilisiä käyttävät naisista eniten terveet, hyvinvoinnistaan muutenkin huolehtivat yksilöt. Heillä esiintyi lisiä käyttämättömiä vähemmän mm. kakkostyypin diabetesta ja korkeaa verenpainetta, he olivat laihempia ja tupakoivat vähemmän, olivat koulutetumpia ja liikkuivat enemmän. Siksi täytyy pitää mielessä, että toisenlaisilla ihmisillä vitamiinilisät voivat olla hyvinkin tarpeellisia ja toisaalta vitamiinien haittavaikutus pienempää. Huonolaatuista ravintoa voi jonkin verran kompensoida purkista otetuilla vitamiineilla. Vitamiineja käyttävät söivät jo valmiiksi terveellisesti, ja voi myös olla, että he käyttivät paljon nykyään niin suosittuja ”funktionaalisia” elintarvikkeita lisättyine vitamiineineen. Saatuja vitamiinimääriä oli siksi tietenkin mahdotonta määrittää, eikä osallistujille tehtykään tarkkoja ravitsemustutkimuksia.
  • Tarkasteluaika oli 19 vuotta, johon noin iäkkäällä kohortilla mahtuu paljon sairastumisia ja tietysti kuolemantapauksia eri syistä. Tutkimuksessa ei kontrolloitu, mistä syystä ihmiset ravintolisiä nauttivat. Esimerkiksi rautalisää (joka tarkastelussa yhdistyi kohonneeseen kuolleisuuteen) saatettiinkin nauttia anemiaan – jonka syy lisäsi kuolleisuutta. Tällaisia seikkoja ei aineistoissa pystytty täysin sulkemaan pois.
  • Toisaalta ravintolisien vaikutusta lääkitykseen ei voitu tarkastella. Esimerkiksi sinkki estää monien lääkeaineiden imeytymistä. Myös varsinaisia yhteisvaikutuksia voi esiintyä. Sitäkään, millä tavoin sairastuminen kesken tarkasteluajan vaikutti ihmisten vitamiinien käyttöön, ei voitu selvittää.
  • Se, että tutkimus on uudempi kuin edeltäjänsä, ei tarkoita, että se olisi oikeammassa kuin ne. Tuloksissa on paljon ristiriitaisuuksia vanhempien julkaisujen kanssa. Nyt esimerkiksi D-vitamiinilisän hyötyä ei saatu näkyviin, vaikka monessa muussa tutkimuksessa on saatu.
  • Monella vitamiinilla tai hivenaineella on selkeästi osoitetut hyötynsä tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi B-vitamiineihin kuuluva foolihappo on tärkeää sikiönkehityksessä ja siksi sitä monissa maissa suositellaan raskaana oleville. Postmenopausaalisten naisten kohortissa tuollaisia hyötyjä ei tietenkään tarkasteltu.

Asia on, niin kuin asiat aina ovat, huomattavan monitahoinen, eikä siitä pitäisi antaa muunlaisia kuin maltillisia lausuntoja.
Yleisen hokeman ”terveellistä ruokavaliota ei voi korvata ravintolisillä” voisi ehkä kuitenkin muuttaa muotoon ”terveellistä ravintoa ei pidä yrittää täydentää ravintolisillä”. Mutta jos terveellistä ruokavaliota ei jostain syystä pysty toteuttamaan, vitamiini- ja hivenainelisillä voi olla paikkansa.

D-vitamiinin ja kalsiumin saannista kannattaa todellakin pitää huoli, ja jos muihin vitamiineihin tuntee pakottavaa tarvetta, annostuksen kannattaa olla kohdallaan ja lisiä käyttää vain kuuriluontoisesti. Monivitamiinivalmisteiden kanssa kannattaa olla erityisen tarkkana. Mutta jos joku kokee C-vitamiinikuurin lyhentävän flunssaansa, pysyköön rutiinissaan. Se ei tapa.

Huoh.