Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Varasteleva koira ymmärtää mitä ihminen näkee ja kuulee

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 31.8.2013 11:48

Jonkinasteisena älyn ja ymmärryksen merkkinä eläinkunnassa pidetään, jos eläin kykenee tajuamaan, mitä toinen yksilö näkee ja mitä ei. Esimerkiksi ihmislapsilla tällainen ymmärrys herää vasta tietyssä iässä. Siihen asti he huutelevat tv:n edestä ”Mikä tuo on?”, vaikka äiti on toisessa huoneessa eikä näe animaation tapahtumia.

Kykyä kutsutaan ”mielen teoriaksi”. Kun yksilölle on kehittynyt mielen teoria, hän ymmärtää, että muillakin yksilöillä on tunteita ja tavoitteita ja he kykenevät hankkimaan tietoa maailmasta mutta vain rajallisesti.

Koiria tutkineet käyttäytymistutkijat ovat sitä mieltä, että koirilla on jonkinasteinen kyky mielen teoriaan tai sen esiasteeseen.

Koirat ymmärtävät melko paljon, mitä ihminen näkee. Kun koiralle esimerkiksi heittää pallon, se palauttaa sen aina ihmisen etupuolelle, kasvojen eteen. Jos koiran pitää ottaa herkkupala joko ihmiseltä, jonka silmät ovat auki ja näkyvissä, tai ihmiseltä, jonka silmät eivät näy, koira pyytää ruokaa siltä, jonka silmät ovat auki (tai jonka päähän ei kokeessa ole laitettu ämpäriä – en tosin itsekään ottaisi ruokaa sellaiselta henkilöltä).

Koiranomistajat tietävät hyvin, että koirat varastavat ruokaa vain silloin, kun ihminen ei näe niitä, mutta asiaa on tutkittu myös tieteellisesti.

Koetilanteessa koiraa on kielletty ottamasta ulottuvilla olevaa herkkupalaa. Tottelevaisuus unohtuu, jos ohjaaja kääntyy selin koiraan, sulkee silmänsä, poistuu huoneesta, tekee keskittyneesti jotain muuta tai koiran ja ohjaajan väliin laitetaan sermi. Mutta jos sermiin lisätään ikkuna, josta ihminen katsoo, koira jättää kielletyn herkun rauhaan.

Tänään törmäsin muutaman vuoden ikäiseen tutkimukseen, jossa oli testattu samaa kuuloaistin suhteen. Ajatuksena oli siis tutkia, ymmärtääkö koira, mitä toinen yksilö voi kuulla.

Koeasetelma perustui jälleen koiran varastelutaipumuksiin. Koiralla oli mahdollisuus ottaa herkkupaloja kahdesta säiliöstä: äänettömästä ja kolisevasta. Ohjaaja kielsi koiraa ottamasta ruokaa ja pysyi sitten koiran lähellä, mutta käänsi sille selkänsä.

Kaikkiaan 19 koiraa 20:stä kävi varkaissa ja nimenomaan äänettömällä säiliöllä. Vertailuryhmässä ohjaaja katsoi koko ajan koiraa. Näistä koirista 8/20 kävi katseesta huolimatta varkaissa.

Paitsi että koirien kanssa pitäisi treenata enemmän tottelevaisuutta, vaikuttaa siis myös siltä, että koira kykenee ymmärtämään, mitä toinen yksilö voi kuulla ja mitä ei.


Scientific Americanin blogisti, koiratutkija Julie Hecht kirjoitti äskettäin hauskan yhteenvedon siitä, millaisista syistä koirat ovat keskeyttäneet erilaisia käyttäytymistutkimuksia. Nykyäänhän tutkimuksissa käytetään suurimmaksi osaksi aivan tavallisia kotikoiria eikä laboratoriossa kasvatettuja beaglejä.

Yhden koiran mainitaan keskeyttäneen ”häiritsevän oravan vuoksi”. Eräs bordercollie taas poistettiin tutkimuksesta, koska se keskittyi paimentamaan toista kokeeseen osallistunutta koiraa.

Kuunnelkaa ja katselkaa koirianne!

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Koira ilmeisesti tuntee myös katumusta, tai sitten näyttelee mestarillisesti.
Ruokavarkaista juuri tekohetkellä kärytetty koira on sen näköinen, kuin haluaisi painua maan alle.

”Koirat ymmärtävät melko paljon, mitä ihminen näkee. Kun koiralle esimerkiksi heittää pallon, se palauttaa sen aina ihmisen etupuolelle, kasvojen eteen.”

Jos koiran noudon oppiminen tapahtuisi hieman epätavallisella tavalla, esimerkiksi että kouluttaja olisikin koiraan nähden aina selin, saataisiin aikaiseksi koira, joka pyrkii palauttamaan pallon aina kouluttajan selkäpuolelle. Tai vaikka ei olisikaan selin, mutta koira saisi palkkionsa aina kouluttajan selkäpuolelta, tapahtuu sama: koira palauttaa esineen suurella todennäköisyydellä selkäpuolelle.

Koirien kognitioon liittyvissä tutkimuksissa tunnutaan usein turhan kevyesti sivuutettavan tutkimuksiin valittujen yksilöiden aiempi oppiminen.

Näitä luetaan juuri nyt