Valkeen vieraana

Profiilikuva
Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Olin eilen kuuntelemassa korvavalofirma Valkeen järjestämää tilaisuutta Helsingissä. Tilaisuus oli suunnattu lehdistölle, ja minut kutsuttiin paikalle oikein henkilökohtaisesti. Osallistujia oli valitettavan vähän, vain muutama toimittaja.

Motiivina tilaisuudelle toimi varmaankin Skepsiksen Huuhaa-palkinnon mukanaan tuoma julkisuus. (En sano, että ”kielteinen julkisuus”, koska onhan palkinnon uutisointi suonut myös Valkeelle mahdollisuuden tuoda kantojaan esiin.)

Ensimmäiseksi tilaisuudessa lykättiin käteen Valkeen tiedote, jonka perusteella ainakin Kauppalehti näyttää juttunsa tehneen.

Yleisöstä äänessä olin eniten minä. Siitä huolimatta täytyy kehua keskustelua: Valkeen edustajat vastasivat kärsivällisesti, pysyivät ystävällisinä ja toisaalta keskustelu oli monesti aidosti mielenkiintoista.

Kysyin, miksi Valkeella on ollut tuotteensa kanssa niin kiire, ettei kunnollisia tutkimuksia tehosta ole tehty ja julkaistu ennen laitteen tuontia markkinoille.

Vastauksessaan Valkeen edustajat korostivat ennen kaikkea resurssien puutetta yrityksen perustamisen aikoihin. Vielä silloin esimerkiksi Tekesiltä ei herunut rahaa.

Rahoitusongelman ymmärrän, ja jollain tapaa siihen pitäisikin löytää ratkaisuja. On paljon tuotteita ja liikeideoita, jotka nimenomaan alussa tarvitsisivat hyvät resurssit tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Miten olisi jonkinlainen valtion, korkeakoulujen ja vaikkapa Tekesin yhteinen tutkimuslaitos, joka tuottaisi ja koordinoisi tutkimusta toimintaansa käynnistävien yritysten käyttöön?

Vastauksen osa-alue, josta en voinut olla samaa mieltä, koski julkaisemisen hitautta ja tiedemaailman käytäntöjä. Esimerkiksi parjaamani Medical Hypotheses -lehdessä julkaistu korvavalotutkimus on tehty vuoden 2009 alussa mutta julkaistu vasta tänä vuonna. Valkeen edustajat tuntuivat ajattelevan, että heidän löytönsä ovat periaatteiltaan niin uraa uurtavia, ettei tiedemaailma kykene hyväksymään niitä.

Tätä en allekirjoita. Kuten Valkeen tieteellinen johtaja Juuso Nissilä itsekin alustuksessaan kertoi, on tiedetty jo pitkään, että aivot reagoivat esimerkiksi pääkopan läpi tulevaan valoon. (On sitten täysin eri asia, onko tällaisella valovasteella mitään tekemistä esimerkiksi kaamosmasennuksen kanssa. Ja tätä yhteyttä Valkeen tutkimukset eivät osoita.)

Lehtien nuivuutta kannattaisi ehkä enemmän selittää vaikkapa tutkimusten huonoilla koeasetelmilla.

Puuttuvia negatiivisia kontrolleja Valkee selitti asetelman vaikeudella: käyttäjä näkee valosta, onko se päällä vai ei.

Varsinaisten kirkasvalolamppujen kohdalla ongelma on hoidettu käyttämällä verrokkeina lamppuja, joiden valaistusvoimakkuus on huomattavasti pienempi kuin todellisten kirkasvalojen. Myös Valkee aikoi käyttää pienempää valomäärää negatiivisena kontrollina, mutta heidän tuloksissaan ei näkynyt eroja siinä, millainen korvavaloista lähtevä valomäärä oli ollut. Kaikki valokuulokkeiden käyttäjät näyttivät paranevan yhtä hyvin, mitä yksityiskohtaa Valkeen edustajat eivät osanneet selittää.

Joka tapauksessa Valkee on nyt kehittänyt tutkimuskäyttöön kuulokkeet, jotka sammuvat, kun ne otetaan pois päästä. Näin käyttäjä ei näe, onko valo päällä vai ei. Tämä on erinomainen uudistus.

Lisäksi Valkeen edustajat pitivät nopeutta ylipäätään tärkeänä seikkana bisneksessä. Nopeus ei kuitenkaan saa nousta terveysnäkökohtien ylle, ja katteettomien lupausten antaminen tilanteessa, jossa asiakaskunta kärsii terveysongelmista, on moraalitonta.

Nostin esille myös sen, että huolellinen tutkimus olisi tärkeää, jotta korvavalojen haittavaikutukset tulisivat kunnolla esille. (Taustaksi: THL:n käyttöselvityksessä jotkut korvavalojen käyttäjät valittivat muun muassa korvakäytävän ärsytyksestä ja päänsärystä. Valkeen tilaisuudessa taas yleisöstä kerrottiin tapauksesta, jossa korvavaloja käyttänyt henkilö oli saanut pahan pyörrytyskohtauksen.)

Esitin epilepsia- ja migreenipotilaat yhtenä esimerkkinä mahdollisista ongelmakäyttäjistä. Valkee ei nettisivuillaan mainitse haittavaikutusten mahdollisuutta.

Tässä asiassa Valkee tuntuu vetäytyvän täysin vastuusta. Vaikka Valkeen edustajat korostavat, kuinka ”massiivisen vasteen” valot tuottavat aivoihin, he eivät ole tutkineet, millaisia ongelmia lamput voisivat aiheuttaa. He vain tyytyvät suosittelemaan, etteivät kroonisista sairauksista kärsivät käyttäisi laitetta ilman keskustelua lääkärin kanssa. Tilaisuudessa mainittiin yhtenä tällaisena sairautena lääkkeillä hoidettu masennus. Kuitenkin nimenomaan masennuspotilaat profiloituvat Valkeen mainonnan perusteella yhdeksi suureksi käyttäjäryhmäksi.


Pidin Valkeen toiminnassa valmiudesta keskusteluun, pohtivasta otteesta aiheeseen sekä (ainakin ilmoitetusta) halusta parantaa ja kasvattaa tutkimustoimintaa.

Kriittisesti suhtaudun ennen kaikkea noihin yllä ilmi tuleviin asioihin. Terveysväitteet tulee perustella tieteellisyydestä ja huolellisuudesta tinkimättä, ja toisaalta haittavaikutuksiin on äärimmäisen tärkeä perehtyä.

En saanut kunnon vastausta siihen, miksi Valkee korostaa korvavalojensa tehoavan niin suureen valikoimaan oireita. He ovat tutkineet vain valojen tehoa kaamosmasennukseen (ja sitäkin kovin puutteellisesti), mutta eri medioissa tulee ilmi, että valokuulokkeiden korostetaan auttavan lisäksi ainakin aikaerorasitukseen, makeannälkään, mielialavaihteluihin ja masennusoireisiin ylipäätään. Nissilä perusteli muita terveysväittämiä sillä, että korvan kautta saatu valo parantaisi jonkinlaista vireystilaa tai kognitiivista valmiutta ylipäätään. Väite on kuitenkin spekulaatiota eikä perustu tutkimuksiin.

Pelkkien spekulaatioiden perusteella oireistaan kärsiville ihmisille ei pitäisi myydä lähes 200 euron laitetta.


Juuso Nissilä lahjoitti minulle korvavalot, kun olin ollut aiemmin aamulla keskustelemassa hänen kanssaan Radio Novassa. En ole vielä ottanut niitä ulos paketista, mutta jossain vaiheessa kokeilen, miltä ne tuntuvat. Toivottavasti ne lämmittävät palelevia korvakäytäviäni!