Tutkija: Haluatko olla asiantuntija vai vaihtoehto Valtaojalle?
Vaihtoehto Eskolle on leikkimielinen kampanja, jonka tavoitteena on nostaa mediajulkisuuteen tuoreita tutkijakasvoja.
Se on hyvä tavoite: Kun esimerkiksi kolmen vuoden välein julkaistavassa Tiedebarometrissä on pyydetty suomalaisia mainitsemaan nimeltä joku elossa oleva tieteentekijä, eniten ääniä saa jo rutiinomaisesti Esko Valtaoja.
Tuoreimmassa, vuoden vanhassa barometrissä Valtaoja kerää tarkalleen yhtä paljon mainintoja (168) kuin kaikki muut listalle nousseet eli vähintään kaksi mainintaa saaneet henkilöt.
Yksi eniten siteeratuimmista tutkijoistamme, ilmakehätutkija Markku Kulmala saa vain kaksi mainintaa.
Asetelma oli hyvin samanlainen kolme vuotta vanhemmassa Tiedebarometrissä. Silloin Valtaoja sai tosin ”vain” 129 mainintaa ja Kulmala ”jopa” viisi.
Vaihtoehto Eskolle –kampanjatiedotteen mukaan kampanjan tavoite on ”tuoda tutkijoita ja heidän työtään esiin. Kampanja muistuttaa, että tutkimuksen kenttä on liian laaja yhden ihmisen edustettavaksi”. Syytä vieritetään, ihan aiheellisesti, toimittajien harteille: ”Aina kun mielesi tekee haastatella Eskoa, hengitä kymmenen kertaa ja harkitse, voisiko joku muu sopia juttuun vielä paremmin”, ohjeistetaan kampanjasivuilla toimittajia.
Onkin totta, että toimittajilla on tapana haastatella aina samoja tutkijoita (yleensä miespuolisia sellaisia).
Pidän kampanjasta. Se on hauska, ja tieteestä puhutaan yleensä vain vakavalla mielellä.
Kannattaa kuitenkin huomata, että kampanjassa ja sen ympärillä käydyssä keskustelussa on oikeastaan kyse kahdesta erillisestä asiasta.
Esko Valtaojan tunnettuus on eri asia kuin asiantuntijajulkisuuden keskittyminen liian harvoille. Valtaoja on varsinkin viime vuosina ollut aika vähän julkisuudessa tieteenalansa asiantuntijana. Hänestä on tullut yleisjulkkis, joka tunnetaan siinä kuin muusikot, poliitikot tai näyttelijät. Häntä ei muisteta siksi, että toimittajat pyytäisivät asiantuntijahaastatteluita aina vain häneltä – itse asiassa luulen, että toimittajat pyytävät asiantuntijahaastatteluita Valtaojalta aika harvoin. Hänet nostetaan mediaan eri roolissa – toki yleensä tieteeseen liittyvässä roolissa, mutta ei varsinaisena asiantuntijakommentaattorina.
Valtaoja nousi suuren yleisön tietoisuuteen yleistajuisilla tietokirjoillaan, joista trilogian aloittanut Kotona maailmankaikkeudessa voitti vuonna 2002 Tieto-Finlandia-palkinnon, ja piispa Juha Pihkalan kanssa kirjoitettu, uskonnon ja tieteellisen maailmankuvan suhdetta käsitellyt Nurkkaan ajettu jumala? sai paljon näkyvyyttä vuonna 2004.
Hänen oma tieteenalansa on avaruustähtitiede, mutta viime vuodet hän on minun nähdäkseni puhunut julkisuudessa lähinnä ihmiskunnan ja Maan tulevaisuudesta, tieteen asemasta yhteiskunnassa, tieteen ongelmienratkaisukyvystä, tiedejulkisuudesta, tieteellisestä maailmankuvasta, uskonnon asemasta sekä Talvivaaran kaivoksen ympäristövaikutuksista.
Esko Valtaoja on noussut kokonaisnäkemyksellisen yleiskommentaattorin asemaan – missä siis ei ole sinänsä mitään pahaa. Itse suoraan sanoen pidän siitä, että tällaisessa asemassa on luonnontieteilijä. Joskus on tullut olo, että ”kokonaisnäkemyksellisyyttä” saavat edustaa ennen kaikkea humanistit.
On ehdottoman totta, että media haastattelee liian niukkaa valikoimaa tieteentekijöitä, mutta vaikka se kuinka parantaisi tapojaan, kukaan haastatelluista tuskin nousee Esko Valtaojaksi Esko Valtaojan paikalle. Kyse on eri rooleista.
Kumpaa kampanjalla siis oikeastaan halutaan? Lisää Valtaojan kaltaisia tiedetaustaisia yleisjulkkiksia, jotka tunnistaa sellainenkin, joka ei varsinaisesti seuraa tiedettä tai välttämättä edes asiajournalismia, vai uusia nimiä uutisjournalismiin kommentoimaan maailman tapahtumia tieteenalansa asiantuntijoina?
Molemmat tavoitteet ovat hyviä ja tärkeitä. Molemmat roolit kaipaavat uusia kasvoja ja uudenlaisia näkemyksiä. Kumpaakaan ei pidä keskittää yksittäisille ihmisille. On myös totta, että medialla on näppinsä pelissä molempien roolien luomisessa.
Viestini on siis tämä: Tutkija, mieti mitä haluat. Jos haluat uudeksi Valtaojaksi, tee asioita, jotka johtavat siihen. Kirjoita yleistajuisia ja ”kerronnaltaan taidokkaita” tekstejä (sellaisia Tieto-Finladia-raati haluaa), ole persoonallinen, mieleenpainuva ja räväkkä, kommentoi kaikkea muutakin kuin omaa tieteenalaasi, älä pelkää panna itseäsi likoon ja kertoa henkilökohtaisistakin asioista.
Jos haluat päästä ääneen nimenomaan tieteenalasi asiantuntijana, keskity siihen. Kirjoita aiheestasi blogi- ja lehtitekstejä, twiittaa viestiäsi näkyviin, luo verkostoja toimittajiin ja käytä niitä reippaasti, ja huolehdi tietenkin myös siitä, että sanomasi on yleistajuista ja kiinnostavaa. Ja kun kutsu mediaan tulee, ole asiallinen, itsevarma, yhteistyökykyinen ja selkeä.
*
(Kampanjan takana on viestintätoimisto Kaskas ja tukijana usea säätiö. Keskustelua aiheesta voi seurata somessa tunnisteella #vaihtoehtoeskolle.)