Tutkija, älä vihjaile typeriä Twitterissä!

Profiilikuva
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Kirjoitin viime viikolla ilmestyneeseen Suomen Kuvalehden numeroon kolumnin siitä, kuinka suomalaiset korona-asiantuntijat ovat viime aikoina näyttäneet muuttuvan riitaisiksi. Näin ei tietenkään ole kaikkien kohdalla: suurin osa kykenee pysymään asiallisina eivätkä ristiriitaiset näkemykset muutu henkilöönkäyväksi riitelyksi.

Harmillisen moni suomalainen tieteentekijä tai asiantuntija näyttää kuitenkin valinneen toisenlaisen linjan – tai ehkä pikemminkin ajatuneen sille. Twitterissä törmää toisiaan nälviviin korona-asiantuntijoihin nyt päivittäin. 

Olen seurannut viikonlopun yli paria keskusteluketjua, jossa tutkija vihjailee, että toisilla tutkijoilla on korona-aikana ollut salattuja motiiveja. Vihjauksiin sisältyy muun muassa sellaisia väitteitä, että jotkut Suomen koronalinjaan vaikuttaneet tieteelliset asiantuntijat ovatkin oikeasti seuranneet jotakin yritysmaailman tarpeista kumpuavaa toimintasuunnitelmaa. Tällaiset salaiset motiivit olisi sitten naamioitu näennäisillä teoilla epidemian hillitsemiseksi. (Näitä ”salaa kohti laumasuojaa” -väitteitä on toki liikkunut meillä ja muualla jo pandemian alkumetreistä lähtien.)

Miten tällaiset vihjaukset eroavat niistä väitteistä, joihin törmää salaliittoteorioita levittävillä some-tileillä? Eivät mitenkään. Salatut motiivit, peittelyoperaatiot ja taustalla jylläävä Suuri Raha ovat täsmälleen sitä itseään. 

Mihin tutkija pyrkii tällaisilla puheilla? Ehkäpä syynä on vain pettymys siihen, että omat näkemykset ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Oma kanta ei ole ollut se, joka olisi saanut eniten tukea ja mediatilaa. Pandemiaan liittyvät pelon ja ahdistuksen tunteet altistavat epäluulolle. Tutkijakin on ihminen, ja ihmisellä on aina erilaisia ajatusvinoumia. Koulutuksensa ansioista tieteentekijän pitäisi tietenkin olla niistä tietoinen ja työskennellä aktiivisesti niitä vastaan.