Tutkija, älä vihjaile typeriä Twitterissä!
Kirjoitin viime viikolla ilmestyneeseen Suomen Kuvalehden numeroon kolumnin siitä, kuinka suomalaiset korona-asiantuntijat ovat viime aikoina näyttäneet muuttuvan riitaisiksi. Näin ei tietenkään ole kaikkien kohdalla: suurin osa kykenee pysymään asiallisina eivätkä ristiriitaiset näkemykset muutu henkilöönkäyväksi riitelyksi.
Harmillisen moni suomalainen tieteentekijä tai asiantuntija näyttää kuitenkin valinneen toisenlaisen linjan – tai ehkä pikemminkin ajatuneen sille. Twitterissä törmää toisiaan nälviviin korona-asiantuntijoihin nyt päivittäin.
Olen seurannut viikonlopun yli paria keskusteluketjua, jossa tutkija vihjailee, että toisilla tutkijoilla on korona-aikana ollut salattuja motiiveja. Vihjauksiin sisältyy muun muassa sellaisia väitteitä, että jotkut Suomen koronalinjaan vaikuttaneet tieteelliset asiantuntijat ovatkin oikeasti seuranneet jotakin yritysmaailman tarpeista kumpuavaa toimintasuunnitelmaa. Tällaiset salaiset motiivit olisi sitten naamioitu näennäisillä teoilla epidemian hillitsemiseksi. (Näitä ”salaa kohti laumasuojaa” -väitteitä on toki liikkunut meillä ja muualla jo pandemian alkumetreistä lähtien.)
Miten tällaiset vihjaukset eroavat niistä väitteistä, joihin törmää salaliittoteorioita levittävillä some-tileillä? Eivät mitenkään. Salatut motiivit, peittelyoperaatiot ja taustalla jylläävä Suuri Raha ovat täsmälleen sitä itseään.
Mihin tutkija pyrkii tällaisilla puheilla? Ehkäpä syynä on vain pettymys siihen, että omat näkemykset ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Oma kanta ei ole ollut se, joka olisi saanut eniten tukea ja mediatilaa. Pandemiaan liittyvät pelon ja ahdistuksen tunteet altistavat epäluulolle. Tutkijakin on ihminen, ja ihmisellä on aina erilaisia ajatusvinoumia. Koulutuksensa ansioista tieteentekijän pitäisi tietenkin olla niistä tietoinen ja työskennellä aktiivisesti niitä vastaan.
Tiede on idealistinen tiedonhankintajärjestelmä, joka ei koskaan toteudu täydellisenä, koska meissä ihmisissä on virheitä. Olemme väsyneitä, lapsellisia, katkeria, erehtyväisiä, huonomuistisia ja aliresurssoituja.
Silti toivoisin, että tutkijat itse lakkaisivat kaivamasta maata tieteen ja asiantuntijuuden alta. Yhteiskunnassa on jo riittävästi tahoja, jotka tekevät hartiavoimin tieteenvastaista työtä. Se, että toisten tutkijoiden työn vihjaillaan olevan epäeettistä ja täynnä salattuja motiiveja, on omiaan vahvistamaan tutkimusmaailman ympärillä liikkuvaa disinformaatiota.
Haluaisin myös muistuttaa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistuksen hengestä: Hyvää tieteellistä käytäntöä pitäisi noudattaa ”myös toimiessaan opettajina ja ohjaajina, tutkimustyöpaikan tai -rahoituksen hakijoina sekä muissa oman alan asiantuntijatehtävissä niin tieteellisissä kuin tiedeyhteisön ulkopuolisissakin yhteyksissä”. Tieteentekijänä Twitterissä esiintyvä henkilö ei voi yhtäkkiä heittää syrjään roolinsa etikettiä. Siihen etikettiin kuuluu tieteeseen pohjautuva argumentointi toisten tutkijoiden esittämiä väitteitä kohtaan.
Hyvä tutkija! Jos olet eri mieltä kuin kollegasi, toimi niin kuin sinut on opetettu toimimaan: Argumentoi tutkimustietoon perustuen. Perustele, miksi joku on mielestäsi väärässä. Kuuntele vastaus ja jatka sitten kriittistä mutta asiallista keskustelua.
Hyväksy se, että kaikkeen ei löydy vastausta tutkimustiedosta. On myös erilaisia arvoja, joiden perusteella toimenpiteitä voidaan perustellusti tehdä.
Jos oikeasti epäilet, että tutkimuksen etiikkaa (tai Suomen lakia) on rikottu, toimi sen mukaan: tee asiasta ilmoitus.