Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Turun kirjamessuilla keskustelua sudesta

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 6.10.2012 09:02

Turun kansainväliset kirjamessut ja niiden yhteydessä järjestettävät tiedemessut ovat parhaillaan käynnissä.

Oma osuuteni sijoittui kokonaan eiliselle. Kaunokirjallisen ohjelman lisäksi osallistuin Suomen tiedetoimittajain liiton ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan järjestämään susikeskusteluun. Monipäiväisen ohjelmakokonaisuuden tarkoituksena on pohtia ihmisen ja suden suhdetta, susipelon syitä sekä susista käytävän keskustelun ominaispiirteitä. Turku on oikein sopiva paikka aiheelle, koska Varsinais-Suomeen vähitellen palaavat sudet ovat olleet paljon julkisuudessa.

Eilen vuorossa oli paneeli otsikolla ”Susi jo syntyessään?”. Lisäkseni keskustelemassa olivat susitutkija Ilpo Kojola ja kansanperinteen tutkija Pasi Enges. Keskustelu alkoi pitämälläni kymmenminuuttisella alustuksella, joka käsitteli lähinnä suden ja ihmisen yhteiselon historiaa.

Susi-ohjelmakokonaisuus jatkuu vielä loppumessujen ajan. Tänään on vuorossa keskustelua otsikolla ”Iso paha susi – miksi susi pelottaa?” Alustajana toimii vuorostaan toimittaja Tuomas Kaseva, ja muita keskustelijoita ovat Sami Lyytinen Luonto-Liitosta, psykologi Kirsi Salonen sekä Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskuksesta.

Huomenna on vuorossa ”Susia ja ihmisiä”-paneeli. Keskustelun alustaa valokuvaaja Kari Kemppainen ja mukana ovat lisäksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Juha Hiedanpää, ympäristöoikeuden tutkija Pasi Kallio ja ekologi Timo Vuorisalo.

Kaikissa paneeleissa keskustelua johtaa tiedetoimittaja Mia Rönkä ja paikkana on Turun messuhallin B-hallin Tieto-lava. Paneelit alkavat klo 13.

Perjantain keskustelun perusteella kannattaa ehdottomasti mennä kuuntelemaan muitakin susiohjelman osia. Alustuksestani olen jäävi sanomaan mitään, mutta Kojolan ja Engesin kanssa keskusteleminen oli hauskaa ja hyvin mielenkiintoista.

Pasi Enges kertoi muun muassa susi-sanan historiasta ja siitä, että tosiasiassa sudelle on paljon enemmän vaihtoehtoisia nimityksiä kuin karhulle. Tapanahan oli välttää sanomasta petojen todellisia nimiä, jottei tulisi vahingossa kutsuttua petoa paikalle. ”Susi” on ilmeisesti myös tällainen peitenimitys, ja olisi hauska tietää, mikä suden ”todellinen” nimi on.

Ilpo Kojolan asiantuntemus susista ja susikannan vaihtelusta taas on vertaansa vailla. Hänellä oli yksi hyvä selitys sille, miksi pidämme karhua sympaattisempana kuin sutta: karhut nukkuvat talvisin mutta sudet eivät, ja siksi ihmisen piti pelätä susien tuloa juuri silloin, kun elämä on muutenkin kaikkein vaikeinta.

Tuoreimmassa Tiedetoimittaja-lehdessä ilmestyi kirjoittamani juttu ihmisestä ja sudesta. Lehti löytyy täältä: http://www.tiedetoimittajat.fi/lehdet/Tiedetoimittaja3_12.pdf