Tulevaisuus vaikuttaa suomalaisista synkältä
Pitääkö ihmisten pessimistisestä tulevaisuudenkuvasta olla huolissaan?
KAKS – kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi eilen tutkimuksen, jonka mukaan suomalaiset arvioivat maailman ongelmien vain pahentuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Kantarin toteuttamassa kyselytutkimuksessa joukolta suomalaisia kysyttiin näkemystä seitsemästätoista maailmanlaajuisesta ongelmasta, ja kävi ilmi, että suomalaiset suhtautuvat varsin vähäisellä luottamuksella siihen, että globaaleja ongelmia kyettäisiin ratkomaan.
Suurin osa vastaajista katsoi, että kyberhyökkäykset ja tietomurrot (81 %), pakolaisongelmat (75 %), yhteiskunnalliset levottomuudet (68 %), valtioiden talous- ja velkaongelmat (64 %) sekä köyhyys ja puute (62 %) vain voimistuvat lähitulevaisuudessa.
”Tuloksista huokuu tulevaisuuden kuva, jossa kansainvälinen rikollisuus, ihmis- ja elinkauppa (61 %), liikakansoitus (61 %), ympäristöongelmat, ilmastonmuutos ja luontokato (60 %) pahenevat. Kansainvälinen terrorismi, perinteiset sodat ja konfliktit (56 %) vaivaavat. Kansainvälisten suuryritysten hallitsematon kasvu (55 %), kauppasodat sekä sairaudet ja epidemiat (52 %) ovat riesana”, KAKS kertoo vielä tiedotteessaan. Synkältä kuulostaa, dystooppiselta suorastaan. Tutkimuksesta uutisoi ensimmäisenä HS.
Mieleeni nousi yksityiskohta viime marraskuussa julkaistusta tiedebarometrista. Tieteen tiedotus ry:n kolmen vuoden välein tuottama kyselytutkimus mittaa suomalaisten luottamusta tieteeseen sekä tieteen ja julkisen vallan instituutioihin. Edellinen tiedebarometri oli vuodelta 2019, joten lähtökohta oli kovin kiinnostava: väliin mahtui koronapandemia.
Oli oikeastaan yllättävääkin, kuinka samanlaisena perustaso oli pysynyt. Tieteeseen ja tieteentekijöihin luotetaan, vaikka jonkinasteista polarisaatiota oli näkyvissä.
Kyselyyn vastanneiden ihmisten usko tieteen mahdollisuuksiin ratkaista maailman ongelmia oli kuitenkin vähentynyt. Edelliseen barometriin verrattuna pienempi osuus vastaajista oli vakuuttunut siitä, että tieteen avulla pystytään esimerkiksi peittoamaan sairaudet, ratkaisemaan energiantuotannon ongelmat, estämään ympäristön saastuminen tai pysäyttämään ilmastonmuutos.
Tiedebarometrin tulos sopii oikein hyvin yhteen KAKS:n tutkimuksen kanssa. Suomalaiset uskovat maailmanlaajuisten ongelmien pahenevan eivätkä näe, että tiede pystyisi asiassa auttamaan.
Tulokset ovat huolestuttavia. Jotta ongelmia voi ratkaista, pitää uskoa mahdollisuuksiin niiden ratkaisemiseksi. Voi tietenkin olla, että viime vuodet pandemioineen ja sotineen ovat hetkellisesti tehneet ihmisistä epätavallisen pessimistisiä, ja asenteet muuttuvat vähitellen hieman valoisemmiksi.
Tieteen kohdalla ajattelen, että on myös päättäjistä kiinni, näyttäytyykö tiede vaikuttavana. Tietoahan on olemassa jo valtavasti, mutta jos sihen perustuvat ratkaisut torpataan kerta toisensa jälkeen, mikään ei muutu.
Tulevaisuudenuskoa tarvitaan, jotta tulevaisuuden eteen jaksetaan tehdä töitä.