Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Tragedioiden luomat säätiöt

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 31.8.2012 12:23

Suomessa tehtävää tieteellistä tutkimusta rahoitetaan paitsi julkisin varoin (suoraan yliopistojen budjetista tai Suomen Akatemian kautta) ja EU-rahalla, myös lukuisten eri yksityisten säätiöiden rahoituksella.

Millaisia tarinoita löytyy säätiöiden taustalta? Millaiset ihmiset haluavat ohjata omaisuutensa yleishyödylliseen käyttöön?

Eräs merkittävä tiedettä ja taidetta tukeva säätiö on Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto. Se on maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin (1868-1917) testamentin perusteella muodostettu ”yksityinen, yleishyödyllinen kulttuurialan rahasto”. Kordelinin säätiö jakaa apurahoja tieteeseen, taiteeseen ja kansanvalistukseen. Tämänvuotinen hakuaika umpeutuu tänään.

Raumalla syntynyt ja Monnilassa kuollut Alfred Kordelin oli liike- ja teollisuusmies sekä kulttuurimesenaatti. Hänellä itsellään oli vaatimaton tausta, ja omaisuutensa hän rakensi tyhjästä, vähitellen.

Kordelin omisti Mommilan ja Jokioisten kartanot sekä Reposaaren höyrysahan. Kesäasunnoksi hän rakennutti Naantaliin Kultarannan, joka on nykyään tasavallan presidentin kesäasunto. Alfred Kordelinin tuttavapiiriin kuului silloinen varatuomari Risto Ryti, joka myös toimi Kordelinin neuvonantajana. Kordelinilla ei ollut perhettä.

Alfred Kordelinin kohtalon hetket osuivat syksylle 1917. Joukko venäläisiä matruuseja oli tunkeutunut ensin Mommilan kartanoon etsimään aseita. Kartanossa valmistauduttiin Kordelinin 49-vuotispäiviin, ja paikalla oli noin 20 vierasta. Venäläiset tuhosivat paikkoja ja ottivat juhlaväen vangikseen.

Mommilan kartanon ja Hausjärven Mommilan välisellä maantiellä matruusit joutuivat tulitaisteluun Lahden suojeluskunnan kanssa. Lopulta eräs matruusi juoksi yllättäen hevosvaunuihin, joilla Kordelinia kuljetettiin, ja surmasi tämän. Jotaarkka Pennanen ohjasi tapahtumista vuonna 1973 elokuvan Mommilan veriteot 1917.

Suomen suurin yksityinen lääketieteellisen tutkimuksen rahoittaja on Sigrid Juséliuksen Säätiö. Myös sen perustaja, vuorineuvos Fritz Arthur Jusélius (1855-1930) oli rikas teollisuusmies ja elinkeinoelämän vaikuttaja. Hänen omaisuutensa oli peräisin puutavarakaupasta.

Vuonna 1887 Juséliuksen vaimo Blenda Moliis synnytti tyttären Sigridin. Isälle tytär oli kovin tärkeä, vaikka kuusi vuotta myöhemmin Sigrid äiteineen muutti Tukholmaan vanhempien erottua.

Vuonna 1898 Sigrid sairastui tuhkarokkoon ja kuoli sen jälkitautina saamaansa keuhkotautiin.

Vuorineuvos Juséliukselle kuolema oli kova isku. Hän rakensi tyttärelleen kuuluisan mausoleumin Poriin sekä perusti tämän muistoksi Sigrid Juséliuksen säätiön, joka tukee lääketieteellistä tutkimusta. Sigrid jäi Juséliuksen ainoaksi lapseksi, vaikka hän meni naimisiin vielä kahdesti.

Itse olen vuosien saatossa saanut apurahaa sekä Juséliuksen että Kordelinin säätiöiltä. Harva apurahansaaja tulee ajatelleeksi, millaisia ihmiskohtaloita rahoituksen takana piilee. Jos onni käy, nostakaapa malja Alfred Kordelinille sekä Fritz ja Sigrid Juséliukselle!