Tiheä kaupunki hukkuu ilman puita

Kaupunkimetsistä ja kaupunkien kasvillisuudesta keskustellaan välillä kiivaastikin. Helsingissä kiukkua ovat viime aikoina herättäneet esimerkiksi Töölönlahden pohjukan lehtomaisen metsikön kaataminen sekä puronvarren totaalinen tuhoaminen Vartiokylänlahdella.

Kaupungissa yksittäisenkin puun kaataminen voi herättää paljon surua. Kodin ikkunasta näkynyt mänty on voinut olla käytännössä koko maisema: muistutus luonnosta kaiken betonin ja asfaltin keskellä. Kaupungin puut, puistot ja pusikot myös tutkitusti vähentävät asukkaiden stressiä.

Turhan usein keskustelu kaupunkimetsistä rajoittuu kuitenkin pelkkiin esteettisiin tai mielialaa kohottaviin seikkoihin.

”Puut ovat nättejä, mutta kaupunkiin niitä ei valitettavasti mahdu”, on monen keskustelijan viesti. Jos muuttaa kaupunkiin, pitäisi muka osata hyvästellä puut. Esimerkiksi Markus Leikola kirjoittaa blogissaan, että ekologinen kaupunkirakenne tarkoittaa vääjäämättä puunäkymien häviämistä.

Väärin.