Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Tiedettä ja tieteiskuvitelmaa Tampereella

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 19.7.2012 12:59

Tänään tyydyn antamaan menovinkin viikonlopuksi.

Huomenna alkaa Finncon, tieteis- ja fantasiakulttuurin ympärille rakentunut yleisötapahtuma. Finncon järjestetään kerran vuodessa joko Helsingissä, Tampereella, Turussa tai Jyväskylässä – tällä kertaa tapahtumapaikkana on Tampereen yliopistokampus. Sisään pääsee ilmaiseksi. Kävijöitä on odotettavissa noin neljätuhatta.

Ohjelmassa on paneelikeskusteluja esimerkiksi kirjoista ja elokuvista, esitelmiä, erilaisia työpajoja (muun muassa alastonmaalausta), myyntipöytiä ja naamiaiset. Finnconin tämänvuotiset kunniavieraat ovat kirjailijat Lois McMaster Bujold ja Liz Williams sekä suomalainen scifi-kulttuurin tutkija Irma Hirsjärvi.

Ja kuinka tämä menovinkki liityy blogini aiheeseen eli tieteeseen? Hyvinkin paljon ja tiiviisti. Rakkaus science fiction -kulttuuriin johtaa monen kohdalla myös kiinnostukseen tiedettä kohtaan. Näin kävi minullekin: E.R. Burroughsin kuulu Mars-sarja sekä vaikkapa Isaac Asimovin ja Arthur C. Clarken kirjat kasvattivat mielenkiintoani elämän mahdollisuuksia ja maailmankaikkeuden olemusta kohtaan. Pääaineeni biologian lisäksi luin yliopistolla hieman tähtitiedettä ja kognitiotiedettä, ja syy on puhtaasti scifin. Oikeastaanhan sekä scifi että luonnontieteet vastaavat pitkälti samaan kysymykseen: Entä jos…?

Vaikka scifi tarttuu usein isoihin teemoihin, kuten ihmisyyden olemukseen tai olemassaolon tarkoitukseen, ei huumorikaan ole sille vierasta. Hyvä science fiction -kirjallisuus on ennen kaikkea hyvää kirjallisuutta.

Olipa kerran suuri keksijä ja koneenrakentaja, joka kaiken aikaa keksi outoja laitteita ja rakensi mitä hämmästyttävämpiä vehkeitä. Hän kyhäsi itselleen mikrobotin, joka vinkui hienosti, ja antoi sille nimeksi ‘Hippula’. Peloton sydän oli hänen vaakunasymbolinsa, ja jokaisessa hänen käsiensä kautta kulkeneessa atomissa oli tuo merkki, niin että paljon myöhemmin tiedemiehet hämmästyivät löytäessään atomispektreistä vilkkuvia ystävänpäivätervehdyksiä. Hän rakensi lukuisia hyödyllisiä koneita, suuria ja pieniä. kunnes sai ajatuksen yhdistää elollinen elottomaan saavuttaakseen siten mahdottomalta kuulostavan päämäärän. Hän päätti rakentaa elollisia olentoja vedestä – mutta hyi, ei sillä vastenmielisellä tavalla joka varmasti ensin juolahti mieleenne!” (Stanislaw Lem: Konekansan satuja ja tarinoita. Suom. Seppo Sipilä)

Vaikka scifi tai fantasia sinänsä eivät kiehtoisikaan, tiedesuuntautuneille löytyy Finnconista paljon ohjelmaa. Esimerkiksi lauantaina klo 12 Risto Isomäki luennoi aiheesta ”Supertulivuorenpurkaukset, megatsunamit, suuret jäävuoripulssit sekä metaanin ja rikkivedyn purkautuminen valtamerten pohjalta ovat aiheuttaneet eliölajien joukkokuolemia ja ainakin kerran ajaneet myös oman lajimme hyvin lähelle sukupuuttoa. Onko meidän tulevaisuudessa mahdollista estää tällaisten katastrofien toistuminen teknologiamme avulla? Vai lisääkö toimintamme niiden riskiä?”

Kello 14 Sofia Sjö kertoo aiheesta ”How do religions imagine the end of the world? How common and essential are apocalyptic scenarios in the world religions and modern spiritualities? What is the relationship between religious apocalyptic thought and science fiction? And what about those Mayans? These and some other eschatological themes and questions will be pondered during the Apocalyptic Religions session.”

Kello 16 on ohjelmassa paneelikeskustelu: ”Viime vuosina on kertynyt runsaasti uutta tietoa punaisesta planeetasta. Joidenkin tutkijoiden mielestä olemme jo löytäneet selkeitä todisteita siitä, että Marsissa on ollut ja on edelleen jonkinlaista elämää. Mitä ja millaista? Ja mitä se merkitsee?” Keskustelijoina ovat kirjailija Risto Isomäki, planetologi Jarmo Korteniemi (Oulun yliopisto), tiedetoimittaja Sakari Nummila (Tähdet ja Avaruus-lehti), tähtihavainnoija Tapio Lahtinen (Tampereen Ursa) ja tiedetoimittaja Mikko Suominen (Tähdet ja Avaruus-lehti).

Tiedeaiheita riittää sunnuntaiksikin. Kello 12 Mikko Suominen luennoi aiheesta ”asteroiditörmäykset, superaurinkomyrskyt ja lähisupernovat ovat esimerkkejä tähtitieteen kauhuskenaarioista, jotka pystyisivät suistamaan nyky-yhteiskunnan raiteiltaan. Tule kuuntelemaan ja kyselemään, millaisia muita uhkia on esitetty, mitä vaikutuksia niillä olisi maapallolle sekä miten todennäköisiksi ne arvioidaan.”

Avaruusaihetta on tarjolla myös kello 14: Pekka Rautajoki (Tampereen Ursa) kertoo, ”kuinka eksoplaneettoja oikein etsitään, ja millaisia aurinkokuntia tähän mennessä on löydetty. Esityksessä pohditaan myös, voisiko sopiva eksoplaneetta olla ihmiskunnalle uusi alku, vai ovatko tähtienvälisten avaruuslentojen haasteet liian suuria.”

Finnconin viimeinen tiedepläjäys on nähdäkseni vuorossa kello 16: ”Tiiivis katsaus avaruusaiheisiin verkosta vapaasti ladattaviin ilmaisohjelmiin kaikille kiinnostuneille. Tietokoneen avulla pääsee kuka tahansa matkailemaan aurinkokunnassa, ennustamaan taivaan satelliittien ylikulkuja, leikkimään avaruuslentäjää ja ihailemaan virtuaalista tähtitaivasta mistä vain ja milloin vain. Esitys on suunniteltu etenkin opettamisen näkökulmasta.

Tervetuloa Tampereelle!

(Itse esiinnyn lauantaina ensin klo 12 alkavassa paneelikeskustelussa ”Cthulhu-kirjoittamisen haasteet, sali A2a, ja sitten klo 14 Suomikumma-aiheissa kirjallisuuspaneelissa, sali A2b.)

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu