Tärkeä tiedeuutinen ei olekaan enää tiedettä
Mitä kuuluu tiedejournalismille?
Helsingin Sanomat teki maaliskuussa merkittävän muutoksen: lehden tiedesivut alkoivat ilmestyä päivittäin. Aiemmin ne olivat ilmestyneet vain kerran viikossa.
Muutos on sinänsä hieno, sillä moni on uumoillut täysin päinvastaista trendiä: tiedesivujen katoamista, sisällön viihteellistymistä, asiajournalismin kuolemaa. Päivittäisen palstatilan varaaminen tiedejournalismille on kaikin puolin kiitettävä teko.
Vai onko? Olen nimittäin ryhtynyt miettimään toisenlaista toimenpidettä: pitäisikö lehtien pikemminkin lopettaa erillisten tiedeosastojen julkaiseminen?
Helsingin Sanomissa oli tänään mielenkiintoinen ja tulevaisuutta silmällä pitäen myös potentiaalisesti hyvin merkittävä tiedeuutinen: rokote ykköstyypin diabetesta vastaan on valmistumassa.
Uutinen ei kuitenkaan ollut päätynyt varsinaisille tiedesivuille, vaan se oli sijoitettu Kotimaa-osastoon.
Juuri tämä on lehtien erillisten tiedesivujen ongelma: kaikkein merkittävimmät uutiset pidetään niistä kaukana. Tiedesivuille puolestaan sijoitetaan pientä ja kivaa kuriositeettitietoutta. Oikeasti merkittävät uutiset tai skuupit ilmestyvät aivan muualla lehdessä – vaikka ne olisivat hyvinkin tyylipuhdasta tiedejournalismia.
Pohjimmiltaan kyse on tietenkin tieteen luonteesta: sitä ei voi erottaa muusta maailmasta. Tiede tutkii luonnon ja yhteiskunnan ilmiöitä. Tiede ei ole koskaan pelkkää tiedettä.
Silti suurimpien tiedeuutisten jääminen pois varsinaisilta tiedesivuilta on jotenkin masentavaa.
Aivan kuin merkittävää tiedejournalismia ei olisi lainkaan olemassa.