Tarjolla ilmastodenialismia lapsille

Profiilikuva
Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.

Yhdysvalloissa on käyty keskustelua libertaarin ajatushautomon halusta tarjota ilmastoskeptistä ja -denialistista materiaalia koululaisille.

The Heartland Institute on alun perin monialainen libertaari ajatushautomo, joka nykyään keskittyy lähinnä kyseenalaistamaan koko ilmastonmuutoksen tai ainakin ihmisen osuuden siinä. Instituutti ei ole avannut rahoitustaan, joka on peräisin yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä. Aiemmin instituutin on tiedetty saaneen rahoitusta muun muassa tupakka-, öljy- ja lääkefirmoilta.

The Heartland Institute muistetaan ainakin siitä, että 1990-luvulla se yritti yhdessä tupakkayhtiö Philip Morrisin kanssa vakuuttaa maailmalle, ettei passiivinen tupakointi aiheuta terveysriskejä. Instituutti teki niin sanottua likaista työtä firman puolesta: lobbasi poliitikkoja, järjesti tilaisuuksia, teki radio-ohjelmia ja julkaisi tekstejä.

Instituutin strategiaan on aiheesta riippumatta kuulunut huhujen levittäminen tieteellisten salaliittojen olemassaolosta, tulosten valikoiva ja vinoutunut käyttäminen sekä suuren yleisön tahallinen hämmentäminen ”poikkeavien mielipiteiden” julistamisella. Instituutti on tukenut rahallisesti nimekkäitä ilmastoskeptikoita ja -denialisteja.

Viime kuussa instituutin dokumentteja vuodettiin julkisuuteen. Vuoto paljasti, että instituutti suunnittelee aloittavansa sanomansa viemisen kouluihin tuottamalla opettajille ilmastoskeptistä materiaalia.

Koulujen oppitunneille on Yhdysvalloissa tunkua. Ilmastoskeptikkojen lisäksi mielipiteensä haluaisivat saada kuuluviin muun muassa kreationistit. Nuorten ihmisten käsityksiin on helppo vaikuttaa, ja se, mitä opettaja opettaa, otetaan totena. Lisäksi ihmismieli toimii tutkitustikin niin, että meidän on vaikea pyristellä irti siitä käsityksestä, minkä olemme asiasta ensimmäiseksi oppineet. ”Totuuden” vaihtaminen on vaikeaa, ja siksi kannattaa panostaa nuoriin ihmisiin.

Suomessa vastaavaa keskustelua ei luonnontieteiden opetuksen osalta ole käyty. Toivottavasti ei tarvitse käydäkään.

Opetussuunnitelmissa on melko tarkkaan määritelty kouluaineiden opetettava sisältö. Miten poikkeavien käsitysten puoltajat perustelevat tarvetta opettaa koululaisille omaa sanomaansa? Usein vetoamalla tieteen pyrkimykseen olla moniääninen ja itseään korjaava.

Kriittisyys ja kilpailevat teoriat ovat osa tieteen prosessia, ja siksi jotkut haluavat opettaa tiedemaailman enemmistön konsensuksesta poikkeavia näkemyksiä koululaisille.

En osaa tarpeeksi korostaa, kuinka paljon tällainen logiikka ontuu. Lapset eivät ole tieteentekijöitä, eikä heillä ole tietoa tai taitoa asettaa erilaisia vaihtoehtoisia malleja järjestykseen. Ei se ole heidän tehtävänsä.

Koulun tunneilla ehditään raapaista vain pintaa jokaisesta aiheesta. Kunkin aiheen kohdalla oppilaat ansaitsevat saada tiedemaailmassa yleisesti hyväksyttyä ja siten tieteen auktorisoimaa tietoa.

On ihan mielenkiintoista nähdä, kuinka The Heartland Instituten asia jatkossa kehittyy. Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta ruljanssissa on se, että instituutin dokumentit toimitti julkisuuteen Peter Gleick, nimekäs vesikonflikteihin perehtynyt tutkija, joka hankki osan dokumenteista itselleen väärän nimen turvin. Tekoa on paheksuttu epäeettisenä ja tieteen periaatteiden vastaisena, ja Gleick on itse eronnut virastaan.