Talvella tapetaan viidennes Suomen susista

Profiilikuva
Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.

Suomen susipolitiikassa jatkuu kurja ja kohtalokas aikakausi. Tälle talvelle on myönnetty 46 ”riistanhoidollista” sudenkaatolupaa. Määrä on noin viidennes maan koko kannasta, joka on Luonnonvarakeskuksen mukaan nyt 220-245 yksilöä.

Ajatelkaapa hetki asiaa: viidennes yhden lajin edustajista kaadetaan vuodessa. Kuulostaako millään tapaa järkevältä tai kohtuulliselta?

Maallikkokin ymmärtää, kuinka kohtalokasta moinen hävikki voi olla lajin geneettiselle kestävyydelle. Todellisuudessa susia kaatuu sitä paitsi paljon enemmän kuin 46. Salametsästys sekä poikkeusluvilla ammutut ”häirikkösudet” nostavat lukua merkittävästi. 

Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ei ilmeisesti näe, mitä suomalaiselle susikannalle ollaan tekemässä. Ehkä syynä on Lauri Kontron (kesk.) johtaman Metsästäjäliiton tehokas lobbaus.

Niin kutsuttua kannanhoidollista metsästystä kokeiltiin viime talvena ensimmäistä kertaa. Kokeilu meni niin huonosti, että moni ehkä ajatteli sen jääneen kertaluontoiseksi. Luvat oli tarkoitettu nuorten susien kaatoon, mutta todellisuudessa kaadettiin esimerkiksi tutkimuskäyttöön pannoitettuja susia sekä laumojen johtajayksilöitä. Kun laumalta viedään johtaja, se hajoaa. Seurauksena yksinäiset ja harhailevat, helppoa saalista (kuten pihalle narunpäähän kiinnitettyjä koiria) hyödyntävät susiyksilöt lisääntyvät. Alueilla, joilla viime talvena kaadettiin aikuisia susia, karjavahingot sekä tietenkin myös susiviha lisääntyivät.