Blogit

Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Synnytysosastojen lakkauttaminen on silkkaa typeryyttä

Blogit Tarinoita tieteestä 10.9.2014 10:34
Tiina Raevaara
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Päivän Helsingin Sanomissa oli tänään kaksi ajatuksia herättävää uutista: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri pohtii Kätilöopiston synnytyssairaalan lakkauttamista.

Toinen uutinen kertoi matkasynnytyksiin liittyvien kanteluiden lisääntymisestä. Matkasynnytyksessa vauva syntyy siis ambulanssiin, ja kanteluihin johtaneissa tilanteissa vauva on kuollut synnytyksessä.

Suomessa on menossa synnytyssairaaloiden sukupuuttoaalto. Kodinomaisuudestaan tunnettu Tammisaaren sairaalan synnytysosasto lakkautettiin muutama vuosi sitten, ja nyt synnytyksiä ollaan ajamassa pois muun muassa Porvoon sairaalasta, jossa olen itse synnyttänyt. Se oli mukava, kodinomainen paikka.

Lakkautukset kohdistuvatkin nimenomaan paikkohin, joilla on ”pehmeä” maine. Harmi vain, että suuri osa synnyttäjistä arvostaa sellaisia. Synnytys pelottaa, sattuu ja saattaa kestää pitkään, ja ympäristön pitää olla arvostava, kuunteleva ja rauhallinen. Toki myös lääketieteellisesti pätevä – mutta sellaisia kaikki Suomen synnytysosastot ovat.

On valehtelua väittää muuta.

Pitkään on ollut selvää, että psyykkisesti vaikea synnytys lisää äidin riskiä sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Synnyttäjä tarvitsee tukea ja arvostusta. Hän ei halua tulla kohdelluksi tunteettomana synnytyskoneena. Siksi pienet sairaalat ja toisaalta Kätilöopisto perhehuoneineen miellyttävät synnyttäjiä.

On turhauttavaa, ettei asiakkaita – synnyttäjiä ja perheitä – haluta kuunnella asiassa. Synnyttäjät ns. äänestävät jaloillaan siitä, millaisessa paikassa he haluavat synnyttää. Kätilöopisto on ollut Suomen suosituin synnytyspaikka. Se myös remontoitiin pari vuotta sitten. On järkyttävää, että sen lopettamista kehdataan edes esittää.

On selvää, että synnytysosastojen keskittäminen suuriin sairaaloihin lisää ajan myötä kahdenlaisia synnytyksiä: kotona ja autossa tapahtuvia. Muualla kuin sairaalassa tapahtuvat synnytykset sisältävät aina lisäriskejä äidille ja vauvalle.

”Yhä useampi lapsi syntyy autoon”, kertoikin HS vain muutama päivä sitten. Vuonna 2013  vauvoja syntyi matkalla sairaalaan hurjat 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Se on paljon. Määrä oli kasvanut erityisesti Etelä-Suomessa. Ongelma ei enää ole vain Pohjois-Suomen.

Synnytysosastojen lakkauttamisesta on puhuttu jo vuosikausia. Ratkaisevaa asiassa on ollut hätäsektioihin tarvittava leikkausvalmius. Pienissä sairaaloissa ei ole ympärivuorokautista leikkausvalmiutta, vaan tarvittava henkilökunta voidaan hälyttää paikalle kotoa 15 minuutin valmiudesta.

Suuressa sairaalassa leikkaustiimi ei välttämättä todellakaan ole paikalla sen nopeammin. Jättisairaalan toisesta siivestä matka kestää – ja he saattavat olla kiinni toisessa leikkauksessa. Käytännössä valmiudessa olevien henkilöiden majoitus on järjestetty pienissä sairaaloissa niin, että 15 minuuttia on alittunut selvästi.

Synnytysten lopettaminen tuottaa pienille sairaaloille muitakin uhkia. Kun anestesialääkärin työt vähenevät, uhkaa sairaalaa seuraavaksi muiden toimintojen, kuten kirugian alasajo. Näin tilanne on esimerkiksi Porvoon sairaalassa.

Pienet sairaalat ovat selvinneet hyvin leikkausvalmiuden järjestämisestä. Suomi on ollut turvallinen paikka synnyttää – synnytysten aikainen kuolleisuus on ollut maailman pienimpiä. Päättäjien huoli synnytysten turvallisuudesta tuntuu täysin keksityltä.

Nyt päättäjät itse järjestävät synnyttäjille ja vauvoille paljon suurempia riskejä. Siitä kertoo karusti matkasynnytyksistä tehtyjen kanteluiden lisääntyminen. Ambulanssissa ei voida suorittaa sektiota edes 15 minuutin varoajalla.

Kuvaavaa on sekin, että kantelut eivät ole johtaneet korvauksiin. Ambulanssin henkilökuntahan on toiminut tapauksissa oikein. He eivät olisi voineet tehdä mitään enempää.

Kanteluiden hylkääminen on eleenä kuin märän rätin isku kasvoihin, sillä matkoja on tietoisesti pidennetty. Mitäpä jos kantelun ulottaisi sairaanhoitopiirin päättäviin elimiin saakka?

Veikkaan, että halukkaiden synnyttäjien määrä laskee pian yhtä vauhdikkaasti kuin Suomen synnytyssairaaloiden määrä.