Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Sylvester Stallonen nyrkki

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 26.12.2012 12:17

Joulupäivän ratoksi katselin The Expendables 2 -elokuvan, jossa esiintyivät muun muassa Sylvester Stallone, Arnold Schwarzenegger, Bruce Willis, Chuck Norris, Dolph Lundgren, Jean-Claude van Damme sekä Jet Li. Kuten näyttelijäkaartista voi arvata, elokuvassa taisteltiin rutkasti niin asein kuin paljain käsinkin.

Lopullinen, ratkaiseva taistelu pääpahiksen ja päähyviksen välillä käydään toimintasankarielokuvissa usein ilman aseita, pelkin nyrkein, ja niin tapahtui tässäkin. Sly voitti van Dammen.

Science News -sivustolla törmäsin mielenkiintoiseen spekulaatiioon siitä, onko ihmisen käsi muokkautunut nykyisen kaltaiseksi juuri nyrkkitappeluiden takia. Alkuperäinen tieteellinen artikkeli aiheesta on julkaistu Journal of Experimental Biology -lehdessä.

Idea yksinkertaisuudessaan kuuluu näin: Koska ihmisellä on muista ihmisapinoista selvästi poikkeava käsi eli lyhyet sormet, suuri peukalo ja leveä kämmen, ihminen saa kätensä nyrkkiin ja voi käyttää sitä lyöntiaseena paljon tehokkaammin kuin vaikkapa simpanssi. Nyrkin toimivuus aseena voisi olla syy, miksi kätemme on kehittynyt erilaiseksi kuin lähisukulaistemme kädet.

Vaan mikä on syy ja mikä seuraus? Moni ihmisen evoluution tutkija on sitä mieltä, että käsi kehittyi nykyisen kaltaiseksi työkalujen käyttöönoton myötä ja mahdollisuus nyrkkitappeluun on vain muun kehityksen seurausta.

Ajatuksella spekuloineet tutkijat ovat perustelleet hypoteesiaan sillä, että pelkkä työkalujen käyttö olisi mahdollista hyvin monenlaisilla muillakin käden mittasuhteilla, mutta nykyiset mitat ovat parhaat nimenomaan nyrkillä lyömiseen.

Ihmiset sormet alkoivat muuttua esi-isillämme juuri työkalujen rakentelun myötä. On kovin vähän tietoa siitä, millaisia ihmisyksilöiden keskinäiset kahakat tuolloin olivat. Käsi olisi voinut olla liian arvokas uhrattavaksi taisteluissa.

Toisaalta varhaisilla hominideilla naaraiden ja urosten välillä oli vielä paljon kokoeroa, mikä on kädellisten maailmassa usein indikaatio siitä, että uroksilla on tapana mitellä voimiaan keskenään. Perinteiset tavat ovat olleet kuitenkin enemmän puremista, repimistä ja raapimista kuin nyrkkitappelua.

Yksi tapa tutkia asiaa voisi olla leuka- tai rystysmurtumien etsiminen fossiiliaineistosta.

Joka tapauksessa toimintasankarielokuvat olisivat kovin toisenlaisia, jos ihmisen käsi olisi kehittynyt erilaiseksi kuin nyt. Nykyisen kaltaisella kädellä Sly ja Arska hallitsevat niin isoilla pyssyillä ampumisen kuin nyrkkitappelunkin jalot taidot.

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Nyrkkitappelun kuvaaminen elokuvissa, joista pääasialliset käsityksemme kyseisestä toiminnasta saamme, on muuttunut viime aikoina realistisemmaksi. Vanhoissa romantisoiduissa lännenkuvissahan kunnon miehet iskivät pitkiä toveja vuorotellen reilusti toistensa leukaperiin ja kömpivät vastaavasti vuorotellen maasta takaisin ylös. Nyttemmin tiedetään, että sekä nyrkit että käyvät pian niin aroiksi tai osallistujien taju sumenee siinä määrin, että tappelu taukoaa pakostakin tai muuttuu tönimiseksi.
Siltä kannalta voisi ajatella, että nyrkit eivät ole näytelleet muinaisuudessa erimielisyyksien ratkaisemisessa kovinkaan suurta osaa, joten evoluutio ei liene siitä puolesta paljonkaan piitannut.

Tiedoksi vain, että on olemassa pieni joukko ihmisiä. joilla on suhteettoman suuret kämmenet, millä on oma tieteellinen nimi jota en muista. Tunnen muutaman näitä ns. Paltamon jättiläisiin kuuluvaa, jotka ovat saaneet korkonimen tämän nyttemin geneettiseksi poikkeamaksi tunnustetun muunnelman johdosta. Kädet ovat kuin lekat ja leukaperät kuin kyläsepän pajasta. Tuskinpa tiedekirjailikat ovat edes kuulleet tälläisista. Kansanperinnekin tuntee Paltamon jättiläiset.

Eiväkö tutkijat ole huomanneet että mienen nyrkki on kätevä moneen muuhukin tarkoitukseen kuin tappelu? Ehkä se onkin kehittynyt juuri heniktoreissaan olevan saaliin tappamiseen? Ehkä jo luolamiehellä alkoi itää empatian siemen kärsivää luontokappaletta kohtaan?

Ehkä luolissa jo lähti alkuun kehitys jossa meistä tuli ihmiskunta…hyvät ja pahat?

Höpö…höpö, en tietenkään ole tutkijoita viisaampi, mutta joskus mieltäni vain askarruttaa (tarpeeton) kysymys: miksi nainen aina kirkaisee pelästyessään?

Ehkä ”oppineelta akalta” (häpeän ilmaustani) saisi tähän valaistusta?

”Miksi nainen aina kirkaisee pelästyessään?”
Kyllä miehetkin kirkaisevat usein, tosin matalammalla ja siten vähemmän huomiota herättävällä äänellä. Sen huomasin eilen, kun televiossa piilokameramaisessa Pilanpäiten-tuokiossa ”unohdettiin” laukku puistonpenkille. Aina juuri kun ohikulkijat olivat tarttumassa laukkuun kiidättääkseen sen omistajalle, ilmestyi siitä käsi ylös ilmoille. Näköjään (ja tosiaan ”kuulojaan”) pelästyttävä tilanne, myös miehille.
Jos miehet kuitenkin säikähtäessään harvemmin ääntävät, sen luulisin johtuvat koko ajan päällä olevista kulttuurisista estoista, jotka rajoittavat yleensäkin äänenvaraista kommunikaatiota ja ilmaisua. Naisillehan ”hölpöttäminen” on sallittua, joten he eiväyt jatkuvasti vartioi – alitajuisestikin – äänenkäyttöään yhtä tarkasti kuin miehet.

Vastasyntynyt vauvakin jo ”harjoittelee” nyrkit pystyssä…onkohan siinä luonnolla taas joku taka-ajatus jota emme tiedä. Itse en muista laittaneeni merkille ovatko tyttö-sekä poikavauvojen ”nyrkkeilyharjoitukset” toistensa kaltaisia.

Usein kuitenkin näyttää siltä että ”salille” pitäis jo päästä?