Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Suurpetosuhteessaan suomalaiset ovat vielä lapsia

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 12.1.2015 22:42

Suurpetojen ja ihmisen suhde on vaikea – vai onko? Erityisen vaikealta suhde vaikutti, kun katsoi Ylen A-studion susikeskustelun.

Science-lehti julkaisi joulukuun 19. päivän numerossaan raportin suurpetojen suojelun  nykytilanteesta Euroopassa. Tarkastelun kohteena oli neljä suurpetolajia, kaikki…

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Ei metsästäjät pelkää susia muuta kuin koiriensa puolesta. Suomessa on yli 300 000 metsästäjää. He osaavat kyllä tulla toimeen susien kanssa, mikäli siihen annetaan lain avulla mahdollisuus. Susikannan säätelyn tulisi olla nykyistä helpompaa. Petoeläimillä säilyisi luontainen pelko ihmisiin ja ne väistäisivät metsästäjiä. Nyt on paljon alueita, missä metsästyksen harrastaminen ei yksinkertaisesti onnistu susien määrän takia. Metsästystä harrastamattomille tiedoksi, ettei metsälle voi mennä minne haluaa vaan pitää kuulua johonkin tiettyyn metsästysseuraan. Metsästysseuroihin kelpuutetaan yleensä alueen maanomistajat. Eikö heillä tulisi olla oikeus liikkua ja harrastaa luonnossa ilman pelkoa koiransa menetyksestä? Metsästyskoira on metsämiehen paras ystävä. Ei se ole mikään kulutushyödyke, jonka tilalle haetaan jostain vain uusi jos entisen susi syö. Koiria jää autojen alle ja koira elää ihmistä lyhyemmän ajan, joten siitä luopuminen on väistämätöntä. Koiran menetystä luonnon petoeläimelle on kuitenkin vaikea sulattaa. Koirat eivät ole suden luonnollista ravintoa. Ei ole myöskään luonnollista, että ne käyvät tappamassa ja syömässä koiran ihmisen lähettyviltä. Sudet ovat vieneet koiria talojen pihoistakin, joten luontainen ihmisen pelko puuttuu osalta. Näiden yksilöiden poistamiseen pitäisi riittää ilmoitus viranomaiselle. Metsästäjät osaavat hoitaa luonnon eläinkantoja, jos siihen annetaan mahdollisuus. Sudet eivät ole missään nimessä millään lailla uhanalaisia, joten niiden kantaa pitäisi voida järkevästi säädellä jotta ihmisen toiminta ei vaikeudu kohtuuttomasti. Luonto pitää yllä tasapainonsa ihmisen siihen puuttumattakin, mutta esim liikenneturvallisuuden takia luontoa ei voi jättää ihan oman säätelynsä varaan. Jos esim. hirvien metsästys lopetettaisiin metsästäjien toimesta liian suuren susivaaran takia, autoileva kansa nousisi nopeasti barrikadeille. Hirviä metsästetään nykyisin enimmäkseen koirien avulla ja susialueilla tämä ei yksinkertaisesti onnistu. Kukaan ei halua menettää metsästyskaveriaan suden suuhun. Susikeskusteluissa yleensä puhutaan suurella tunteella ja siinä ovat vastakkain yleensä susien kanssa elävät ja kehäkolmosen sisäpuolella kaukana susista elävät. Susipolitiikasta päättävät myös sellaiset ihmiset, jotka eivät sutta tule kohtaamaan muualla kuin Korkeasaaressa tai Ähtärin eläinpuistossa. Päätösten tekoon on otettava kaikkien niiden ihmisryhmien edustajia, joiden elämää sudet oikeasti koskettavat.

-Yksi 300 000:sta-

Muutama kommentti yhdelle 300 000:sta

”Ei metsästäjät pelkää susia muuta kuin koiriensa puolesta. Suomessa on yli 300 000 metsästäjää. He osaavat kyllä tulla toimeen susien kanssa, mikäli siihen annetaan lain avulla mahdollisuus.”

Tarkoitatko, että lakia on muutettava, jotta se paremmin sopii metsästäjälle ja antaa näille paremmat mahdollisuudet toteuttaa itseään?

”Susikannan säätelyn tulisi olla nykyistä helpompaa.”

Minkä susikannan? Ne muutamat reppanat mitä Suomessa hortoilee, vaikka niitä jossain olisikin keskitetysti hieman enemmän, eivät varsinaisesti ansaitse tulla kutsutuksi kannaksi.

”Petoeläimillä säilyisi luontainen pelko ihmisiin ja ne väistäisivät metsästäjiä. Nyt on paljon alueita, missä metsästyksen harrastaminen ei yksinkertaisesti onnistu susien määrän takia.”
?

”Eikö heillä tulisi olla oikeus liikkua ja harrastaa luonnossa ilman pelkoa koiransa menetyksestä?”

Maanomistaminen on mielenkiintoinen perustelu. Ehkä suojelijoiden pitäisi alkaa ostaa maat ja konnut, ja saisivat sitten tehdä siellä mitä haluavat. Ainakin estää metsästys? Hienoisesti karrikoin tässä, mutta maanomistajuus ei tarkoita lain yli kävelyä. Jos ennen sai metsästää eri lailla kuin nykyään, voisiko ajatella, että nyt on mukauduttava uuteen tilanteeseen sen sijaan, että muokataan maasto metsästäjälle sopivaksi?

”Koiran menetystä luonnon petoeläimelle on kuitenkin vaikea sulattaa.”

Niin on!! On ihmisen vastuulla pitää huoli, ettei lemmikille, vaikka hyötykäyttöiselle, käy huonosti. Siispä suden suuhun joutunut koira, metsästyskoira tai ei, on seurausta ihmisen lainvastaisesta toiminnasta. Laki velvoittaa ihmisen pitämään huoli vastuullaan olevasta eläimestä. Ei tappamaan susia vaan huolehtimaan koirastaan.

”Koirat eivät ole suden luonnollista ravintoa. Ei ole myöskään luonnollista, että ne käyvät tappamassa ja syömässä koiran ihmisen lähettyviltä. Sudet ovat vieneet koiria talojen pihoistakin, joten luontainen ihmisen pelko puuttuu osalta. Näiden yksilöiden poistamiseen pitäisi riittää ilmoitus viranomaiselle.”

Sudet tulevat pihaan ennemminkin ihmisten huolimattomista tai typeristä tai suorastaan tarkoituksellisista toimista johtuen. Pihavierailu on todennäköisesti harvempaa kuin niistä puhuminen. Ainakin haastan kirjoittajan esittämään tietoja väitteidensä tueksi.

”Metsästäjät osaavat hoitaa luonnon eläinkantoja, jos siihen annetaan mahdollisuus.”

Metsästäjäthän ovat suden Suomesta lähes hävittäneet. Kummallinen, tiukassa istuva näkemys metsästäjistä yli-ihmisinä.

”Sudet eivät ole missään nimessä millään lailla uhanalaisia, joten niiden kantaa pitäisi voida järkevästi säädellä jotta ihmisen toiminta ei vaikeudu kohtuuttomasti.”

Susi on Suomessa uhanalainen.

”Luonto pitää yllä tasapainonsa ihmisen siihen puuttumattakin,”

Luonnon on todella vaikea pitää huolta tasapainosta, koska ihminen hosuu lähes kaikkialla. Lisäksi tasapaino haetaan useimmiten heilahduksilla; ei sellaista staattista tilannetta on luonnossa, jossa aina kaikki olisi ihanteellisessa ”tasapainossa”.

”mutta esim liikenneturvallisuuden takia luontoa ei voi jättää ihan oman säätelynsä varaan. Jos esim. hirvien metsästys lopetettaisiin metsästäjien toimesta liian suuren susivaaran takia, autoileva kansa nousisi nopeasti barrikadeille. Hirviä metsästetään nykyisin enimmäkseen koirien avulla ja susialueilla tämä ei yksinkertaisesti onnistu. Kukaan ei halua menettää metsästyskaveriaan suden suuhun.”

Jos sudet metsästäisi niitä hirviä?

”Susikeskusteluissa yleensä puhutaan suurella tunteella ja siinä ovat vastakkain yleensä susien kanssa elävät ja kehäkolmosen sisäpuolella kaukana susista elävät.”

Suurin tunteellisuus taitaa tulla metsästäjien puolelta. Kts. koirakeskustelut.

”Susipolitiikasta päättävät myös sellaiset ihmiset, jotka eivät sutta tule kohtaamaan muualla kuin Korkeasaaressa tai Ähtärin eläinpuistossa. Päätösten tekoon on otettava kaikkien niiden ihmisryhmien edustajia, joiden elämää sudet oikeasti koskettavat.”

Sudet eivät ole vain niiden asia, jotka elävät alueilla, joilla liikkuu susia. Susipolitiikasta tosiaankin päättävät ihmiset, jotka eivät sutta järin näe. Istuvat nimittäin eduskunnassa suurimman osan ajasta.

Minna Lindroth, yksi 5+ miljoonasta – 300.000

Onkohan koksaan tutkittu, miksi sudet tulevat lähelle asutusta. Voisiko syynä olla se, että hirvien, peurojen ja kauriiden ruokintapaikkoja on melko lähellä asutusta ja sudet tietysti kulkevat ruokansa perässä.

”Metsästäjät osaavat hoitaa luonnon eläinkantoja, jos siihen annetaan mahdollisuus.”

”Luonto pitää yllä tasapainonsa ihmisen siihen puuttumattakin…”

Tässä kohtaa aivoni nyrjähti valitettavasti ja koko kirjoitus nimimerkiltä muuttui hetkessä täysin yhdentekeväksi, kun selkeästi ei logiikka vaivaa päätä.

Luulisi jokaisen metsästäjän myös tietävän, miten käy kun kaksi koiraeläintä törmää reviireillään. Se on riski jonka tietoisesti joka kerta ottaa, kun metsälle koirineen lähtee tai pitää niitä esimerkiksi yksin pihaan jätettyinä.

Ymmärtäisin tämän petovihan vielä jotenkin, jos siihen olisi realistisia syitä mutta kun ei ole. Pitäisi tämän metsäisenkin kansan tottua siihen, että luonnossa voi jopa hännänpäitä näkyä sekä myös jälkiä. On täysin luonnostavieraantunutta kuvitella, että villieläimet voi inhimillistää siihen pisteeseen, että niiden joko pitää käyttäytyä meidän normituksiemme mukaan tai saa kuulan kalloon. Valitettavasti nämä hysteerisesti pelkoansa messuavat sakit saavat eniten äänensä kuuluviin ja unohtuu kaikilta se tosiasia miten luonto oikeastaan toimii ja miten sen pitäisi toimia. Ihmisen siihen sotkeentumatta.

Terveisiä kehäkolmosen ulkopuolelta, lapsuutensa pienen kylän korvissa temunnut ja vielä aikuisenakin siellä vaelteleva. Hengissä kaikesta huolimatta.

Seuraava liivikaveri joka tulee metsässä vastaan, niin saapi kuulan kalloonsa. Ja rakki samalla. Miltäs tämä kannanhoito kuulostaisi?

Ja voin sanoa, että me jotka siellä metsässä liikutaan teidän lisäksi, niin ollaan kyrsiinnytty siihen että kaikki pitäisi mennä jonkun pienen porukan mukaan. Joten kannattaa vähän miettiä sitä omaa suhtautumista asioihin, ettei tule nenuun kipeää.

Suurpetosuhde riippuu henkilön omasta tilanteesta.

Asun itse alueella, jolla on nähty sudenjälkiä ja lähistöllä on raadeltu ylämaankarjan vasikka laitumella. Meillä oli silloin kotona perheen hevosia, sai jatkuvasti pelätä että sudet ajavat ne iltatarhasta jonnekin jokeen tai toiseen suuntaan isoihin metsiin ja syövät jonkun heppamme elävältä kuten sudet tekevät, reisipaistia elävältä saaliseläimeltä, nam!

Taloudellinen tilanne ei sallinut rakentaa kiviseen maahan valtavia aitauksia.

Nyt ei ole perheessä ulkokoiria, pikkulapsia eikä hevosia. Olisihan kiva katsella kuutamolla susia takapijan kasvimaalla. Kaupunkilaisilla ei myöskään ole mitään susia vastaan, ainakaan ennenkuin joku vihainen sairas yksilö eksyy lähiöön hortoilemaan ja tulee kauheat hälytykset että pitää pysyä sisätiloissa.

Mielestäni kaikilla suomalaisilla pitää olla oikeus turvallisuuteen, sekä pikkulasten että kotieläinten osalta. Ilman, että pitää maksaa viisinumeroinen summa tontin aitaamisesta ja kieltää lapsia kulkemasta kylätiellä. Kun ne sudet ovat jo aikuisenkin miehen kimppuun Suomessa käyneet.

Nii että olenko lapsi vai en? En saa tuota artikkelia auki.

Näitä luetaan juuri nyt