Suurpetosuhteessaan suomalaiset ovat vielä lapsia

Suurpetojen ja ihmisen suhde on vaikea – vai onko? Erityisen vaikealta suhde vaikutti, kun katsoi Ylen A-studion susikeskustelun.

Science-lehti julkaisi joulukuun 19. päivän numerossaan raportin suurpetojen suojelun  nykytilanteesta Euroopassa. Tarkastelun kohteena oli neljä suurpetolajia, kaikki tuttuja myös suomalaisille: karhu, susi, ahma ja ilves.

Suurpedot herättävät pelkoa ja hyvin ristiriitaisia tunteita. Ne elävät harvassa ja vaativat suuren reviirin. Siksi ne ovat erityisen uhattuina, kun ihmisen asutus leviää leviämistään ja pirstoo ympäristöä.

Suurpetojen suojelussa on karkeasti ottaen kaksi mallia: joko pedot ja ihmiset pidetään erossa toisistaan (niin kuin Afrikan suurilla suojelualueilla) tai sitten niiden kanssa eletään yhdessä, yhteisillä alueilla.

Jälkimmäinen malli on pitkälti se, mikä toteutuu Euroopassa. Tähän asiaan tutkijoilla on tarjottavana toiveikas uutinen: yhdessä eläminen tuntuu onnistuvan ja turvaavan suurpetojen säilymisen.