Susikoirat ja koirasudet
Viimeaikainen susihysteria on johtanut siihen, että jokaisen harmaan koiran karkumatkakin päätyy lopulta susihavaintona lehtiin. Tältä uutisointi ainakin ajoittain tuntuu.
Viikonloppuna kateissa oli seinäjokinen Aava-koira, ja samaan aikaan alueelta tehtiin useampikin ”susihavainto”.
Koiran ja suden erottaminen toisistaan ulkonäön perusteella ei aina ole helppoa, ja lehtikuvien perusteella Aava oli varsin susimainen. Koiran isän kerrottiinkin olevan rodultaan tšekkoslovakiansusikoira, ceskoslovensky vdlac.
Mitä mielenkiintoista kyseiseen rotuun liittyy?
Kaksi koirarotua, hollantilainen saarlooswolfhond ja tšekkiläinen ceskoslovensky vdlac, saarloosinsusikoira ja tšekkoslovakiansusikoira, ovat virallisia koirarotuja, mutta käytännössä koira-susisekoituksia.
Jälkimmäinen rotu tuotettiin pitkälti Tšekkoslovakian armeijaa varten. Rodussa haluttiin yhdistää koiran tottelevaisuus suden kestävyyteen, terveyteen ja nopeuteen. Kokeilu ei ollut kovinkaan onnistunut. Susi on hyvin arka ja niin ovat usein koira-susiseoksetkin.
Monia koiraharrastajia puoli- tai osasudet kiinnostavat kuitenkin kovasti. Koira-susihybridejä, koirasusia, myydään lemmikeiksi ja näyttelyeläimiksi ympäri maailmaa. Niiden alkuperää ei kyetä valvomaan. Saarlooswolfhond ja ceskoslovensky vdlac ovat virallisina koirarotuina kennelliittojen valvovan katseen alla, mutta varsinaiset koirasusimarkkinat ovat villiä länttä.
Koirasusien ajatellaan olevan terveempiä ja kestävämpiä kuin puhtaiden koirien tai varsinkin rotukoirien. Muun muassa alaskalaisten vetokoirakasvattajien väitetään risteyttävän koiriaan jatkuvasti susien kanssa. En tiedä kuinka hyvin väite pitää paikkansa. Kuitenkin esimerkiksi huskyjen perimästä näkyy, että niihin on sekoittunut sutta vielä aika äskettäin.
Todellisuudessa on vaikea löytää hyviä perusteluja suden ja koiran risteyttämiselle. Sudesta ei löydy mitään ihmisen hyödynnettävissä olevaa ominaisuutta, jota ei valmiista koiraroduista löytyisi.
Nopeimmat juoksijat löytyvät koirien joukosta, eikä susi opi ikinä tottelemaan käskyjä yhtä hyvin kuin koira. Sudelle lauman sisäinen hierarkia on tärkeämpi seikka kuin koiralle, ja siksi koirasuden kanssa voi olla enemmän sen asemaan perheessä liittyviä ongelmia. Susi ei koskaan opi kunnolla pois arkuudestaan.
Yhdysvalloissa koirasudet ovat turhankin haluttuja, ja niitä arvellaan olevan siellä lemmikkeinä jopa 300 000.
Trendi on valitettava: susi ei ole sopeutunut ihmiseen koiran lailla. Koira kestää ympäristönvaihdokset ja -muutokset sutta paremmin. Susi ei ole niin oppimiskykyinen kuin koira eikä ymmärrä ihmisen elekieltä koiran tavoin. Suden vahva saalistusvietti voi tuottaa hankaluuksia. Yhdysvalloissa on jo erityisiä hoitoloita, jotka ottavat huomaansa ongelmia tuottaneita koirasusia.
Myös Suomessa näkyy silloin tällöin myynti-ilmoituksia koirasusista, mutta eläinten alkuperästä ei ole varmuutta. Osa koirasusista tuodaan ilmeisesti meille Yhdysvalloista, osa taas on vain sekarotuisia, sutta muistuttavia koiria. Suden perimän osuus koirasudessa voi olla mitä tahansa.
Eräät luonnonsuojelujärjestöt ovat vaatineet koirasusien ”tuottamisen” kieltämistä. En erityisesti kannata koirasusien kieltämistä: valvonta olisi hankalaa eikä ylipäätään minkään eläimen kieltäminen tunnu järkevältä. Olisi silti suotavaa että koirat saisivat pysyä koirina, sudet susina ja molemmat elää niille parhaiten sopivassa ympäristössä.
Sutta ei pidä pakottaa koiran vaatteisiin.