Suomi 20 000 vuotta sitten: Jääkausi vai maastamuutto?
Helsingin Sanomat uutisoi eilen yhdysvaltalaistutkimuksesta, jossa pohdittiin modernin ihmisen kokemia populaation ”pullonkauloja”, eli kohtia evoluutiohistoriassa, jolloin populaation koko on syystä tai toisesta ollut hyvin pieni.
Yksi Texasin yliopiston tutkimuksessa käsitellyistä pullonkauloista koskee suomalaisia, tai siis sitä populaatiota, mistä nykyiset suomalaiset ovat syntyneet.
Pullonkauloilla voi olla suuri vaikutus koko lajin perimään: voi olla vain sattumaa, mitkä yksilöt pullonkaulasta selviävät ja millaiset geenit lajilla on siis käytössään, kun populaatio taas pääsee kasvamaan.
Pullonkaulan syntymiseen ei välttämättä tarvita mitään dramaattista tapahtumaa. Pelkästään se, että pieni määrä yksilöitä muutti uuteen paikkaan ja alkoi lisääntyä siellä, riittää selittämään nyt elävän populaation menneisyydessä tapahtuneen pullonkaulan. Tällöin puhutaan usein perustajavaikutuksesta.
Science Daily -sivusto kertoo kyseisestä tutkimuksesta, että ”suomalaisten populaatio kävi 10 000–20 000 vuotta sitten läpi pullonkaulan, joka ei näy muissa eurooppalaisissa populaatioissa. Pullonkaula on ajankohta, jolloin populaatiokoko pienenee rankasti ja kasvaa sitten jälleen. Pullonkauloja aiheuttavat suuret tapahtumat kuten migraatio, ympäristön muutokset, sairaudet ja sodat”.
HS kertoo asiasta näin: ”suomalaisten määrä harveni äkisti 10 000–20 000 vuotta sitten ja palautui sitten ennalleen. – – Suomalaisten harvenemisen syitä ei tiedetä, mutta se saattoi johtua maastamuutosta, sairauksista, sodasta tai ympäristösyistä, kirjoittaa amerikkalainen Science Daily -julkaisu.”
(Huomatkaa muuten ero: Science Daily -sivustolla luetellaan ylipäätään eri pullonkaulojen syitä; HS taas väittää, että nuo voivat olla syitä juuri suomalaispopulaation pullonkaulaan. Alkuperäisessä Nature Geneticsin artikkelissa syillä suomalaisten pullonkaulaan ei oikeastaan spekuloida, ja tutkimus on muutenkin keskittynyt kuvailemaan sitä, millaisella geneettisellä datalla pullonkauloja ylipäätään saadaan näkyviin.)
*
Hesarin uutisesta tulee kuva, että 20 000 vuotta sitten Suomessa eli paljon ihmisiä. Sitten tuli ehkäpä sota, ja suurin osa ihmisiä kuoli tai muutti pois maasta.
Näinhän asia ei ollut. 20 000 vuotta sitten nykyisen Suomen alue oli vielä jään peitossa. Viimeisen jääkauden jääpeite oli suurimmillaan juuri tuolloin. Noin 13 000 vuotta sitten jää alkoi vetäytyä, ensimmäisenä etelästä. Museoviraston sivuston mukaan vanhimmat jäljet Homo sapiensista Suomessa ovat 10 600 vuoden takaa.
Jos amerikkalaistutkimuksen tiedot olisi uutisoinnissa suhteutettu jo olemassaolevaan tietoon, yksinkertaisin selitys suomalaisten pullonkaulalle on se, että vähän yli 10 000 vuotta sitten jääkauden väistyttyä tänne valui kaiken kaikkiaan hyvin pieni määrä ihmisiä. Se selittää geneettisen monimuotoisuuden vähyyden.
Tiedeuutisoinnissa on aina tärkeää se, että uusi löytö asetetaan kontekstiin. Yksittäisen tutkimuksen tulos on informatiivinen vasta, kun kerrotaan, miten se suhteutuu aiempaan tietoon.
Meidän ei kannata pohtia 20 000 vuoden takaisia suomalaisten massamaastamuuton syitä, kun palautamme mieleemme, että 20 000 vuotta sitten nykyisen Suomen alueella ei voinut vielä edes asua. Tämä tausta olisi kannattanut Helsingin Sanomienkin uutisessa mainita.