Blogit

Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Suomalaisten erityinen kissasuhde vaatii petraamista

Blogit Tarinoita tieteestä 21.8.2018 09:53
Tiina Raevaara
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Kun olin lapsi ja nuori, kesäkissojen ottamisesta varoiteltiin tiiviisti. Ehkä tuolloin 1980–90-luvuilla oli menossa jokin kampanja, jolla tietoisuutta lemmikkien oikeasta kohtelusta haluttiin levittää. Kesäkissalla viitattiin tilanteeseen, jossa mökille kesää viettämään lähtenyt perhe ottaa lähimaatalosta kissanpennun lasten iloksi, mutta syksyn alettua perhe lähtee kaupunkiin ja jättää kissan oman onnensa nojaan.

Nykyään yksikään lapsiperhe tuttavapiirissäni ei edes tunnu viettävän koko kesää mökillään. Kesäkissaongelman luulisi jääneen taakse.

Kissoja ei silti kohdella yhtään paremmin. Tai voisiko olla niin, että lemmikkikissojen kohtelu on revennyt kahteen päinvastaiseen malliin? Kalliita rotukissoja kohdellaan hyvin, niitä kuljetellaan lääkäriin ja ostetaan kallista ruokaa. Lemmikkibisnes kasvaa koko ajan, ja erityisesti koirien hyvinvointiin satsataan rahaa. (Aiheesta on kirjoitettu kirjakin, Kaikenkarvainen kansa – miten koirista tuli miljoonabisnes.) 

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu