Suomalais-venäläinen yliopistoleikkaus

Profiilikuva
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Venäjä on viime vuosina keskittynyt karsimaan ajattelun vapautta. Ulkomaisten järjestöjen toimintaa maassa alettiin ensin vähitellen vaikeuttaa, nyt se on kokonaan estetty. ”Ulkomaiseksi agentiksi” voidaan nykyisten lakien ja käytäntöjen mukaan luokitella venäläinenkin järjestö, jos sillä on vääränlaisia sidoksia ulkomaille.

Muiden järjestöjen muassa kiristyneistä käytännöistä ovat kärsineet myös tiedettä rahoittaneet säätiöt.

Tieteen vapaus edellyttää, että tutkimusta on varaa tehdä.

Venäjä on karsimassa korkeakouluverkkoaan, ja karsimisen kohteeksi näyttävät joutuvan erityisesti yksityiset yliopistot. 486:sta yksityisestä yliopistosta säästyisi 100-150. Ideologiset painotukset alkavat näkyä siinä, mitä korkeakouluopetukselta ja -tutkimukselta odotetaan. Helsingin Sanomat kertoi tänään, että jopa yhdysvaltalaisten tiedejulkaisujen käyttäminen opetuksessa voi koitua yliopisto-opettajalle miinukseksi.

Myös Suomessa korkeakoulujen toiminta ja akateeminen tutkimus ovat kuukausi kuukaudelta pahemmassa kuristusotteessa. Valtio vetää rahaa pois yliopistoilta eri kanavien kautta sellaisella vauhdilla, että yliopistojen on pakko tehdä nopeita ja lyhytjänteisiä ratkaisuja. Viimeksi yliopistoilta ilmoitettiin poistettavan apteekkikorvaus. Esimerkiksi Helsingin yliopistolta poistuu rahoituksesta siksi 29 miljoonaa euroa, yhden tiedekunnan toiminnan verran.