Sika nai simpanssin ja muita suuren maailman ihmeitä

Ulkomailla kaikki on hienompaa. Ja ulkomaanelävät: he ovat viisaita kaikki.

Näin tuntuu ajattelevan ainakin Ilta-Sanomien toimituskunta. Asian voi päätellä vakavuudesta, jolla lehti uutisoi maailmalla jo muutenkin liikaa huomiota saaneen huuhaa-väitteen ihmisen alkuperästä. “Tiedemiehen hurja väite: Ihminen syntyi simpanssin ja sian pariteltua”, otsikoi Ilta-Sanomat.

Mistä on kyse? Väitteen takana on geneetikko, tohtori Eugene McCarthy. Hän on sinänsä ihan oikea geneetikko, väitellyt 2000-luvun alussa ja tutkinut erityisesti transposoneita, perimän sekaan ujuttautuneita “hyppiviä” geenejä. Viimeinen McCarthyn tutkimusjulkaisu näyttäisi olevan vuodelta 2006.

Oikeiden tutkimustöidensä päätyttyä McCarthy näyttää juuttuneen ajatukseen, että suurimmasta osasta evolutiivisia hyppäyksiä ja uusien lajien syntyä vastaisivat hybridisaatiot eli kahden lajin risteymät.

Hän tarjoaa omia hypoteesejään nimenomaan vaihtoehdoksi evoluutioteorialle. Sen sijaan, että laji kehittyisi ja ominaisuudet muuttuisivat pikkuhiljaa, muutokset saadaan aikaan kertarysäyksellä. Vähän niin kuin hetulavalas syntyisi norsun ja mustekalan lemmenyöstä ilman mitään monimutkaisia maallesiirtymisiä ja veteenpalaamisia vuosimiljoonien ajan.

Koska ihminen näyttää joidenkin yksityiskohtien suhteen enemmän sian kuin simpanssin sukulaiselta, McCarthy on päätellyt, että ihminen nimenomaan on simpanssin ja sian ristisiitos.

Olemme vaaleanpunartavia ja karvattomia, ihomme alla on rasvaa, ja… no kai niitä piirteitä oli enemmänkin. “McCarthyn hypoteesin mukaan ihmiset saivat alkunsa naarassimpanssin ja sian parittelun seurauksena. Väitettään hän perustelee sillä, että vaikka ihmisissä ja simpansseissa on paljon samoja piirteitä, niin ihmisissä on myös piirteitä, joita ei esiinny millään muilla kädellisillä,” Ilta-Sanomat kirjoittaa.

McCarthy ei tarjoa hypoteesinsä tueksi minkäänlaista tutkimusnäyttöä. Muunlaisen tuen puutteessa hän esittelee nettisivuillaan esimerkiksi kuvakaappauksen Twitteristä, jossa tuntemattomaksi jäävä, McCarthyn “biologiksi” esittelemä henkilö sanoo pitävänsä hybridihypoteesia uskottavana. Siinäpä auktoriteettia.

Vielä merkittävämpää on se, että McCarthy ei edes yritä haastaa kaikkea geneettistä, morfologista tai paleontologista todistusaineistoa, jota ihmisen evoluutiosta on tarjolla. Hän ohittaa koko aiheen. Hän ei edes yritä selittää.

Liikutaan siis kaukana tieteestä ja tutkimuksesta.

Kummallisinta jutussa on, että se uutisoidaan. Tässä Ilta-Sanomat luottaa Daily Mailiin. Koska arvostettu lehti isossa maassa on asian uutisoinut, kai pieni suomalainenkin voi niin tehdä.

Typerästi ajateltu. En edes yritä arvailla Daily Mailin motiiveja, mutta huonoja ratkaisuja ei tarvitse kopioida.

Miksi McCarthyn väite ei pidä paikkaansa? Ensinnäkin kahden lajin samankaltaisten ominaisuuksien selittäminen yhteisellä alkuperällä on vanha harha. Samanlaiset ominaisuudet johtuvat monesti vain samanlaisista elintavoista ja ympäristöstä. Delfiini ja hai ovat hyvin samanoloisia, vaikka toinen on nisäkäs ja toinen rustokala.

Moni ominaisuus on kehittynyt evoluutiossa useaan otteeseen, koska Maapallolla on rajallinen valikoima biotooppeja ja ekolokeroita.

Ihmisen genomissa ei myöskään ole näkyvissä minkäänlaista yhtäkkistä kädelliskehityslinjasta eroavaa geenivirtaa. Kaiken kaikkiaan ihmisen ja simpanssin genomit ovat erittäin samankaltaiset. Pienetkin geenivirrat saadaan nykyään varsin hyvin kiinni. Viimeksi on esimerkiksi puhuttu neandertalinihmisen ja denisovanihmisen geeneistä nykyihmisessä.

Sika erottuisi kyllä.

Simpanssi ja sika ovat evolutiivisesti niin kaukana toisistaan, että risteytyminen on tuskin mahdollista. Kromosomeja on eri määrä ja geenit ovat jakautuneet niihin eri tavoin. Jos hedelmöityminen onnistuisi, yksilönkehityksen kulussa olisi kohtalokkaita eroavaisuuksia, samoin raskauden etenemisessä. Geenit eivät toimisi yhdessä niin, että tuloksena olisi mitään elinkelpoista.

Ja vaikka jostain kohtalon odottamattomasta oikusta yksi sikasimpanssi pääsisikin syntymään, se ei pystyisi lisääntymään – tai jos pystyisi, se ei missään nimessä olisi luonnonvalinnan niin suuresti suosima, että juuri sen geeniyhdistelmä osoittautuisi menestyksekkääksi ja tämä uusi laji valloittaisi maailman.

Suurta ymmärtämättömyyttä osoittaa sekin, että lähes kaikki McCarthyn osoittamat sian “inhimilliset” piirteet – esimerkiksi juuri karvattomuus – ovat nimenomaan domestikoidun sian ominaisuuksia. Villit sikalajit ovat karvaisia ja tummapigmenttisiä.

Sika domestikoitiin Lähi-idässä noin 9 000 vuotta sitten. Ihminen oli ollut karvaton jo varsin pitkään. Yhtä hyvin McCarthy voisi esittää, että karvattomuus siirtyi ihmisestä sikaan 9 000 vuotta sitten Lähi-idässä.

Onko luonnontieteellisen sivistyksen taso tosiaan niin matalalla suomalaisissa toimituksissa, ettei omaa harkintaa tällaisten “kohu-uutisten” suhteen osata tai uskalleta käyttää? Kritiikin osuutta Ilta-Sanomien jutussa edustaa lähinnä virke “ei ole kovinkaan yllättävää, ettei koko tiedemaailma ole ottanut avosylin vastaan McCarthyn hurjaa teoriaa”. Kovin on varovasti sanottu.

McCarthyn väittämiä ja ylipäätään koko “kohua” on purettu hyvin Observation Deck -blogissa.

Ärsyttää, kun sekaannuin tällaiseen keskusteluun.