Ruotsalaisen valesarjamurhaajan tapaus

Luin varsin mielenkiintoisen tietokirjan: ruotsalaisen toimittajan Hannes Råstamin teoksen Kuinka tehtiin sarjamurhaaja: Thomas Quickin tapaus. Kirjan kuvaamista tapahtumista on toki uutisoitu Suomessakin, mutta keskustelua aiheesta meillä syntyi yllättävän vähän.

Thomas Quick, oikealta nimeltään Sture Bergwall, on ruotsalainen päihteiden väärinkäyttäjä ja muun muassa alaikäisten raiskauksista tuomittu rikollinen, joka joutui psykiatriseen pakkohoitoon vuonna 1991. Säterin vankimielisairaalassa hän alkoi vähitellen tunnustaa Ruotsissa ja Norjassa tehtyjä henkirikoksia.

Kaikkiaan hän tunnusti syyllistyneensä jopa 30 surmaan. Suurin osa näistä oli vuosia selvittämättöminä olleita rikoksia, ja niiden uhrit olivat hyvin erilaisia keskenään: nuoria, vanhoja, miehiä, naisia – ja olipa joukossa jopa yksi pariskunta.

Bergwallista tuli nopeasti ”Ruotsin tunnetuin sarjamurhaaja”. Kahdeksan henkirikoksen tutkinta saatiin vietyä niin pitkälle, että Bergwall tuomittiin niistä.

Vuonna 2008 Sture Bergwall otti yhteyttä Ruotsin yleisradion toimittajaan Hannes Råstamiin ja perui tunnustuksensa. Alkoi melkoinen show, jossa poliisit, oikeusoppineet ja rikostoimittajat jakautuivat kahteen leiriin: niihin jotka uskoivat sarjamurhaajuuteen, ja niihin jotka eivät uskoneet. Välimuotoja ei tainnut olla.