Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Rakastakaa toisianne kuten rotat

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 11.12.2011 11:06

Voiko jyrsijä olla empaattinen? Chicagon yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa ainakin rotat olivat.

Rottien tehtävänä oli auttaa vangittu lajitoveri vapaaksi. Tutkimuksessa käytettiin yhdessä eläneitä rottapareja, ja koealueena oli muovinen terraario ja sen keskellä oleva ahdas verkkohäkki. Jos toinen rotista oli suljettu selliin, kumppani oli selvästi kiihtynyt. Se yritti purra kaltereita ja kaivaa selliä rikki.

Vähitellen vapaaksi jääneet rotat oppivat, kuinka lajitoverin voi päästää vapaaksi luukkua painamalla, ja opittuaan asian, ne tekivät sen heti, kun ne pääsivät testiterraarioon. Lelurottia ne eivät päästäneet sellistä vapaaksi.

Rotat vapauttivat kumppaninsa myös silloin kun vaihtoehtona olisi ollut avata ensin toinen selli, jonka sisällä on suklaata, ja syödä suklaat ennen ystävän vapauttamista. Yleensä rotat päästivät ensin vapaaksi lajikumppaninsa, avasivat vasta sitten suklaapiilon ja tulivat samalla päästäneeksi myös kumppanin apajille.

Naarasrotat vaikuttivat olevan ahkerampia vapauttajia kuin koiraat. Kaikki kuusi kokeessa mukana ollutta naarasrottaa oppi avaamaan häkin, mutta koirasrotista niin teki vain 17 kaikista 24:stä.

Tutkimuksen tehneet tutkijat pitävät tuloksiaan merkittävinä erityisesti siksi, että rottien kyky ”myötäelää” näkyi hyvin niiden käytöksessä. Ahdinkoon joutuneen rotan läsnäolo sai vapaat lajikumppanit selvästi stressaantuneiksi ja stressi laukesi, kun vangittu pääsi vapauteen. Yhtenä selityksenä voisi olla se, että selliin suljetut rotat pitivät joskus kovaa ääntä, ja lajikumppanit halusivat ehkä saada vain hermostuttavan äänen loppumaan. Ääniä kuitenkin pidettiin niin harvoin, ettei selitysmalli kovin hyvin päde.

Kyky ymmärtää lajikumppanin ahdinko ja tarve auttaa on kehittynyt sosiaalisten lajien evoluutiossa varmaankin jo aika varhaisessa vaiheessa.

Rottia voi katsella tästä linkistä. (Hauska, rottien uteliaisuudesta kertova yksityiskohta esimerkkivideossa on, että rotan vapauduttua ahtaasta häkistä molemmat rotat tunkeutuvat sinne hetkeksi paikkaa tutkimaan.)

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Rotta, susi, apina – laumaeläimiä. Ihminen samaa sukua.

Rotta, susi, apina, ihminen, Epikuros; luojanluomia kaikki tyynni biodiversiteetin myötä.
Kaikilla oma tehtävänsä ja viisautensa luonnossa. Tokihan sitten tyhmeliiniyksilöitäkin joukkoon mahtuu. Mielenkiintoista että monilla lajeilla esiintyy johtajuutta, jossa voima kumuloituu, mutta ei välttämättä viisaus ja empaattisuus vaan alistaminen.

Näitä luetaan juuri nyt