Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Raahasivatko paimenet Stonehengen kivet paikalleen?

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 13.9.2012 19:42

Stonehengen kivimonumentista uutisoidaan uutta tietoa tasaisin väliajoin. Neoliittisella ja pronssikaudella vaiheittain rakennettu muodostelma jaksaa kiinnostaa ihmisiä.

Vaikka esimerkiksi kivien asettelu rakennelmassa suhteessa Auringon ja Kuun asemiin on ollut pitkään tiedossa, monumentin täsmällinen käyttötarkoitus ei vieläkään ole selvinnyt.

Pitkään tarkoitus mitä ilmeisimmin oli selvillä: varhaisimmat rakennelman osat on tehty puusta jo yli 5 000 vuotta sitten, ja monumenttia täydennettiin ja suurennettiin – varmaankin myös käytettiin – yli 1 500 vuoden ajan.

Nyt uusi tutkimus on kohdistanut tarkastelun Stonehengen rakentajien elintapoihin.

Maanviljelys saavutti Brittein saaret noin 6 000 vuotta sitten. Lämmin ja kostea aikakausi salli alueella hyvin välimerellisen viljelylajiston. Maanviljelys piti ihmiset paikallaan, ja siksi heillä oli mahdollisuus rakentaa Stonehenge tai muut sen kaltaiset valtavasti työtä vaatineet monumentit. Näin on totuttu ajattelemaan.

Uusi tutkimus ehdottaa, että maanviljelyksen saapuminen saarille ei käynytkään noin helposti. Ilmaston muuttuminen kuivemmaksi ja viileämmäksi noin 5 300 vuotta sitten nosti suosioon paimentavan elintavan. Nautakarja, lampaat ja siat toivat elannon, kunnes ilmasto taas lämpeni noin 3 500 vuotta sitten.

Paimennus pakotti ihmiset liikkeelle, mutta silti uuden tutkimuksen tekijät, arkeologit Chris Stevens ja Dorian Fuller ehdottavat, että nimenomaan paimentolaiset rakensivat Stonehengen. Pienet ihmisryhmät yhdistivät voimansa valtavaa monumenttia varten.

Tutkijoiden mukaan samaan aikaan joillain alueilla Afrikassa ja Aasiassa tapahtui myös siirtymistä viljelyksestä paimennukseen. Kivimonumenttien rakentaminen ei ollut muillekaan siirtyjille vieraita. Ne toimivat kohtaamispaikkoina muuten erillään vaelteleville ihmisryhmille. Tavata täytyi, jotta olisi voitu löytää puoliso, vaihtaa karjaa ja järjestää rituaalisia menoja.

Joka tapauksessa osa suurista, myöhemmin monumentiin liitetyistä kivistä on varmaankin viljelijöiden tuomia.

Onkohan Stonehengen ja muiden vastaavien monumenttien käyttötarkoitusta koskaan mahdollista täysin sisäistää?

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Näkisin Stonehengen 1) idioottivarmana kellona ja 2) sukupolvia yhdistävänä monumenttina, joka kyllyttää ihmisten suuruudenhulluuden, jota on esiintynyt kautta aikain. Tänä päivänäkin on ties mitä ylvästä patsasta ja sittemmin britit rakensivat myös vähän toisenlaisen kellon, Big Benin.

Kirjoituksen ideana on siis, että Stonehenge on paimentolaisten treffipaikka?

Niinä aikoina jokainen näki päivän kulun eli kellon seuraamalla päivittäistä Auringon kulkua. Eli kellolla ei ollut merkitystä. Maanviljelyksenkin kannalta sen sijaan kalenteri, eli vuoden kulun seuraaminen on aina ollut tärkeä. Mm päivänseisaukset ja tasaukset ovat näkyvissä Stonehengen rakennelmissa. Aprikoitselen, että onko jotakin uusavuttomuutta tai selvien tosiasioiden unohtumista, että selvät asiat eivät ole enää selviä.

Mitä rituaaleihin tulee, edelleenkin on tapana sijoittaa juhlia näihin kulminaatiopäiviin. Joulu on talvipäivänseisauksessa, juhannus kesän, pääsiäinen kevättasauksessa. Syyspäivän tasaus on meillä nyttemin vähän haalistunut, vaikka se ennen tunnettiin mikkelinpäivänä, eli Mikaelin. Pitääkö sekin sanoa, miksi kristinusko otti nuo vanhat juhlapäivät omiin tarkoituksiinsa..

”Pienet ihmisryhmät yhdistivät voimansa valtavaa monumenttia varten.”

Tai sitten se kävi kuin antiikin Rooman rakentaminen myöhemmin, eli orjatyövoimalla.

Mikaelinpäivä muuten lätkäistiin kristinuskon levittämisen myötä vanhan pakanallisen kekri- eli sadonkorjuujuhlan paikalle, jolloin myös vuosi vaihtui.

Avaruuden seuraamiseksi ne keksittiin ja olivat elämänmenolle uudistuksia. Pystytettiin joukkovoimalla eli yhteisöllisyydellä. Pyöreitä kapuloita alle ne siirtyivät sekä toinen pää kuoppaan tiputettii ja vedettiin pystyyn. Eikä monta miestä tarvittu.